Tiedänpä kyllä, mitä Peppi Pitkätossu on eestiksi, mutta nyt en muista.
Olen tässä itkenyt koko illan. Löysin jostain noita vanhoja kappaleita, mm. Georg Ots. Blogissani teinkin tunnustuksen, miksi.
En ole voinut häntä unohtaa koskaan - kuka hän nyt sitten loppujen lopuksi olikaan. Meidän välillämme oli vaan niin vahva side ja tunne - joka ei voinut niissä oloissa koskaan jatkua.
Ehkä tässä itkussa tulee myös ulos tämä kaikki muuttoon liittyvä kurjuus - jatkuu jatkuu jatkuu.....
Itku muuten tekee hyvää - se puhdistaa ja antaa kaiken ikävän ja kuonan tulla ulos.
Silloin ei muuten ollut kännyköitä, ei Moskovasta Helsinkiin olisi voinut soitellaakan ihan helposti, ei ollut nettiä..... jäi vaan kaunis ja kaihoisa muisto ja ikävä - meille molemmille.