Torstaina pakattiin kuvausvermeet ja Mörri Jamesiin ja hurautettihin suoraan Utsjoen Ailagasjängälle. Hieman kuvia reissusta
Heti ensimmäisenä iltana kävelin kuvaamaan Piesjängän kapustarintoja. Poroaidalla ei ollutkaan kihut odottamassa, kävelin sitten melkein Piesjärvelle asti ja takaisin. Kapustarinnat pitivät konserttiaan ja kiuruja lenteli kovasti.

.. ja punakuiri siellä jossain

Poroaidalta lähdimme Ailagastunturin juurelle yöpuuta katsomaan. Sopiva paikka löytyikin ihan tunturin alta. Auto parkkiin ja makkarat tulille. Iltalenkki vielä tunturille. Ilma oli sopivan kesäinen, sääsket vain haittasivat. Lenkki venähti melkein yöhön.
Utsjoen Ailigasjänkää Ailigastunturilta kuvattuna itäänpäin, keskellä näkyy Luomusjärvet

Ailigastunturin reitin alkupiste, tästä lähdin aamulla tunturikihua etsimään.

Ailigastunturilta näkymä

Ailigastunturilta polku näkyy pieninä mustina tolppina, joissa punainen pää

Tässä tunturin rinnettä, keskellä menee uusi tie linkkiasemalle

Siellähän se lopultakin, tunturikihu sateessa juhannusaattona puolenpäivän aikoihin.

kallioita rinteellä

lapinkirvinen ruokatauolla

toinen toisella kivellä

Sielikki ja kaarnikka kukkivat kilpaa tunturin rinteessä

Iltapäivällä lähdimme takaisinpäin ajelemaan. Ei keritty kuin pari kilometriä, kun alkoi Luomusjokivarsi kiinnostaa.
Utsjoki-Kevon retkeilyreitin opastetaulu Luomusjokivarressa

Luomusjoki rentukoineen

Tie loppui jokeen, ylitse vain erikoisluvalla, eli takaisin oli lähettävä.

Luomusjoen seutua

Jatkettiin matkaa takaisin Kaamasen tielle.
Kaamasessa tulikin vettä kuin aisaa, Toivoniemen tornissa oli sentään katto! Näkymä länteen

Vareskin piteli sadetta. Tornista näin mm. maakotkan, telkkäpoikueen 18 kpl!, tavipoikueen 8kpl, kala- ja lapintiiroja.

Poishan sieltä sateesta piti lähteä. Vettä tulikin ihan kaatamalla. Saariselällä satoi vielä ja oli sumua

Päätimme poiketa entiselle kultavaltauksellemme. Kutturan kultamailla oli jo kuivaa

Kutturan tunturisopuli tuli illalla tarkistamaan nuotiopaikan.

Kutturasta matka jatkui aamulla Kiilopäälle, laen valloitus ja taas sumua. Kapustarintoja ja kuukkeleita näkyi. Kiirunaa ei.

Kiilopäältä matka jatkui Sodankylän Ilmakkiaavalle ja tällainen oli torninäkymä. Torni oli vanha eikä ollut edes havisvihkoa saati renkkua millä istua, eikä ollut kattoakaan.

Ilmakkijärven telkkä nousi kivelle. Aavalla mm. töyhtöhyyppä, kuovi, keltavästejä, kirvisiä, västäräkkejä, lokkeja, tukkasotkia, telkkiä ja kaksi varesta.

Ilmakkiaavan liro tienlaidan tolpalla

Pois tultiin Savukosken Tanhuan, Värriön ja Kuoskun kautta. Kisuroita oli tiellä siellä sun täällä.

Lähellä Värriötä oli tuulihaukalle laitettu pönttö, sieltä se livahtikin ulos. Samalla paikalla pyöri myös suopöllö.

Kuoskussa odottikin yllätys! Fasaanikukko tepasteli tiellä vastaan. Kello oli jo 22.03 juhannuspäivän iltana.

Oli aika taitella tienposkesta saunavastat ja suunnata kotiin!