Päivää!
Aurinkoinen ja mulle sopivan lämmin kesäpäivä.
Työpäiväaamukammassa piikkejä enää 24
(pitää minunkin mainita kun kerta Hömiskin
). Tuntuu ihan hassulta ajatella, että enää eilu kuukausi ja sitten ei tarvi pitkiin aikoihin lähteä aamulla töihin.
Asiakkaat on kyllä monet, ihan tuntemattomatkin, kovin ihania kun toivottelevat mulle hyvää jatkoa ja kaikkea hyvää elämässä. Harmittelevat tietysti monet kun tää kauppa loppuu, mutta kaikki tuntuvat ymmärtävän kun kerron lopettamisen syyt. Eniten varmaan jäänkin kaipaamaan ihania asiakkaita.
Muutenkin kaikki asiat näyttävät kääntyvän loppujenlopuksi parhain päin. Kun yksi ovi sulkeutuu niin ainakin yksi uusi ovi avautuu.
Asia jota olen jo kevättalvesta surrut on se että Pertunmaan Kolu myydään pois
. Ensin ajatus oli niin kamala että en voinut sitä edes ajatella kun tuli jo itku. Nyt kun asiaa on pyöritellyt mielessään joitakin kuukausia, niin ei se enää niin kovin kamalalta tunnukaan. Ja pari viikkoa sitten saatiin kuulla että veljeni appi ja anoppi haluaisivat vuokrata meille kesämökkinsä Iitistä, noin 40 km päässä täältä Lahdesta. Se on järven rannalla ja Repe on ihan onnessaan kun pääsisi sitten kalastamaan kun siitä kovin tykkäisi. Ja kyllä minustakin olisi kivaa kun pääsisi uimaan ym. Varmaan linnustokin on ihan toisenlainen siellä järven rannalla kuin meillä Pertunmaalla ns. kuivalla maalla. Repe voisi vaikka ensi kesänä käydä sieltä käsin töissä ja minä voisin viettää mökillä koko kesän
.