Laitetaan tää ny tännekin, koska kaikki ei vielä(kään) viitsi kirjautua feisbukkiin. Kirjoitan siellä enemmän kuin täällä. Sinne pääsee ilmaiseksi jä vähälä vaivalla.
![[:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif "Hymyilee")
Säteilevä minä ja koneet
tekijä: Susanna Kauppinen päivä: 24. heinäkuuta 2011 kello 20:18
Kävin tässä joutessani soittelemassa Prisman kassojen piipityskoneita, jotta vartijoillakin olisi töitä. Sain osakseni myös aina kaipaamani huomiota.
Episodi alkoi siitä, kun minulle tuli kesken ostosten niin kutsuttu "isohätä". Tämä taas johtui siitä, että elämäni on muuttumassa radikaaliin suuntaan ja ylitin jälleen itseni: Kävin syömässä Hesburgerissa! Annos oli liian suuri, normaaliannos ranskalaisia on liikaa (pienempää ei saa), normaalikokoinen annos Coca Colaa on liikaa (pienempää ei saa), ja ne maksoi liikaa. Kerroshampurilainen oli sentään sopivan kokoinen.
Nooh, kesken ostosten tuli tämän aterian jälkeen pakottava tarve mennä käymään käymälässä, jätin ostokset kärryyn kauppaan ja huikkasin kassaneidille, että palaan kohta, mutta nyt on pakkotilanne. Kuljin kassojen lävitse ja siitä se alkoi: PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP! Höh? No mikäpä siinä auttoii, aloin tutkimaan olkalaukkuani ja yritin kestää ihmisten katseet. Kuljin itse laitteen läpi ja takaisin, ei piippausta. Heiluttelin esineitäni, kuten digikameraa siinä laitteen hollilla, ei piippausta. Testasin avaimia ja mitä nyt laukusta löytyi. Ei piippausta. Mutta olkalaukun kanssa jälleen: PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP! Kassa sanoi, että jos nyt kuitenkin soitetaan vartija ja katsotaan. Hohhoijaa... oottelin vartijaa vaikka kuinka kauan ja minulla oli kakkahätä. Vihdoin hän saapui. Taas laukun kanssa laitteiden läpi ja PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP!
"No jos nyt mennään kuitenkin tuonne koppiin tarkistamaan...". Huoh. Sanoin matkalla, että käske nyt heidän kuuluttaa, että aiheeton hälytys. Hän tekikin sen jo matkan varrella, vaikkei ollut edes tutkinut minua... ;) . Kuulin "aiheeton hälytys kassalla seitsemän." Sit koppiin ja tutkimukseen :D. (Naispuolisen) vartijan tutkimuslaite ei virkant mittää, ei digikameraan ei mihinkään mitä kassista löytyi. Ei koko kassiin. Ihmetteli itsekin. Sain hyvitykseksi kahvipaketin Kulta Katriinaa. :D
Mutta mulla oli ostokset kesken. Siis: Ensin sinne vessaan ja sit jatkamaan ostoksia. Vihdoin olin valmis. Kassalle, pakkaamaan ja kotiin. Vaan ei! Kun kuljin tarkistuslaitteiden läpi, kuului taas: PIIP PIIP PIIP PIIP PIIP! Ei voi olla totta! Sanoin kassaneidille, että joko taas, tää tapahtui mulle jo kerran tänään ;D ja kerroin mitä oli tapahtunut. Antoi mun mennä läpi ja pakkaamaan tavaroita... niin sieltähän kipittää paikalle jo tutuksi käynyt vartija. Ei voi mitään, mut siinä vaiheessa purskahdin nauruun. :D Vartijan ilme oli aikas hämmästynyt, nauroi jo itsekin, mie vaan: Joo joo minä taas!
Tässä välissä meinasin sortua oikeaan rikokseen, minulta jäi huomaamatta kärryn pohjalle puhelinmuistio, jota olin myös ostamassa. Huomasin sen piippauksen jälkeen. Se meinasi päästä kassojen läpi jopa ilman piippausta. ;D Sanoin kassaneidille: Oho, täällä on vielä tällänen! :D Noo.. maksoin rauhassa, vaikka naurattikin. Paitsi että. Mulle meinasi tulla mukaan koko se maksulaite, se kone. Kun irrotin korttini koneesta, se koko kone irtosi. :DD Siinä vaiheessa nauroin jo melkein kuollakseni ja kertoilin kassajonossa olijoille, että mulla ei oo näköjään oikein hyvä päivä tänään... Näin kuinka perässä tulevaa mummoa nauratti...
Kassaneiti sanoi, että laita laukku hihnalle, ni se menee läpi... laukku oli hihnalla, mutta kun vartija tuli, nostin sen siitä nauraen ja sanoin sille, että KATO NYT ku piippaa! Heilautin kassia laitteiden läpi - ja nyt kassi ei piipannutkaan!! Oltiin kaikki jo ihan yhtä pöllämystyneitä ja hölmistyneitä, kaikkia nauratti. Vartija sanoi: Jos se on kuitenkin se digikamera. :D Eipä siinä muuta. Tokaisin vaan, että olen näköjään tänään niin säteilevä persoona, että koneetkin menee sekaisin. ;)
Tilanteen ohimentyä harmitti vain yksi asia: Miksi en kakkoskerralla tajunnut sanoa vartijalle: Anna toinen kahvipaketti! Olinhan sen ansainnut!
Kirjoittaja
Aihe: Säteilevä minä ja koneet (Luettu 225 kertaa)