Lueskelin tätä ketjua. Alunperin kai tämänkin ketjun tarkoituksena oli perehdyttää pönttöläisiä luontokuvauksen saloihin. No varsinaista neuvoa tai ohjeita ei kyllä osiosta ei löydy. Joten ajattelin, että olisko mahdollista, että jokainen tai ainakin joku voisi kirjoitella vinkkejä ja omia oivalluksiaan näistä kuvausjutuista. Vinkin ei tarvitse olla mikään huippujuttu, pienilläkin vinkeillä voi yllättäen onnistua. Nythän on melkein jokaisella jonkunlainen kamera ja kuvia on tulvillaan koko pönttö. Monet tuskailevat kameran säätöjen kanssa, eikä innostus pääse alkua pitemmälle. Yritän kantaa korteni kekoon ja kirjoitan omista lintukuvauksistani pienen pätkän. Tämä ei sitten tarkoita sitä, että kaikkien pitää samalla lailla kuvata ja samat asetukset kameraan laittaa, kerron vain omista kokemuksistani.
1. Välineet
- Luontokuvaukseen ei tarvitse mitään erikoisia välineitä. Jo peruskameralla pääsee mukaan. Ainoa tärkeä seikka on se, että tuntee oman kameransa säädöt ja mahdollisuudet.
- Itse käytän Canon 30d ja Canon 400d järjestelmäkameroita sekä N8-kamerakännykkää kuvauksiin. Objektiivit joita käytän ovat maisemakuviin Tokinan 12-24 mm/f4 putkea, joka sallii laajan näkökulman, lintukuviin on sitten pitempi putki 100-400mm/f4,5-5,6. Ötökkä ja kasvikuviin minulla ei ole makroa, joten joudun käyttämään väliin loittoja. Esim. 100-400 mm kanssa käytän 25mm loittoa, jolloin kuvausetäisyys pienenee alle metriin ja kuvaamaan pääsee niin kärpäsen perskarvoja kuin kukkien heteitäkin.
- Piilokoju, helpoin piilokoju on auto. Toinen on maastovaatteet, piiloutuminen pusikkoon. Yksi vaihtoehto on siirrettävä koju. Minulla on käytössä sellainen kannettava koju, johon mahtuu yksi kuvaaja ja kamera jalustoineen. Tätä olen käyttänyt mm. kotkien kuvaamiseen ja rannalla arkojen vesilintujen kuvaamiseen. Kuvausasento on vain tuskastuttavan istuva, joten pitkiä aikoja siinä ei jaksa olla. Toinen koju mulla on Honkkarin kympin teltta, jossa pystyy makuuasennossa kuvaamaan. Vaatii vain paksun pehmusteen alle, muuten puutuu paikat. Tätä olen käyttänyt järven rannalla vesilintujen kuvaamiseen.
- kaukoputki, kiikarit. Nämä eivät ole välttämättömät mutta ovat hyvänä apuna, kun etsii kuvauskohteita.
Kaukoputkella voi seuloa kauempanakin olevia kohteita ja sitten mennä lähemmäs kuvaamaan.
Nyt kun välineet ovat kasassa, pitääkin alkaa miettiä mitä kuvaa. Kuvausretkelle lähtiessä tulisi jo etukäteen päättää mitä kuvaa, lentäviä lintuja vai paikallaan olevia. Tämä sen takia, että osaa laittaa asetukset kamerassa oikein. Lentokuville lyhyt suljinaika, sarjatuli ja ai-servo päälle. No nyt taisi jo moni pudota kyydistä. Katso omasta kamerasta mitä kuvausmoodeja (=tiloja) kamerasi sisältää. Useimmissa on ainakin automaattiasetus, P, M , Av, Tv ja lisäksi ainakin pokkareissa kukka, maisema, yö jne... Mitä nämä sitten käytännössä tarkoittaa. Automaattiasetus lienee selvin. Kamera hoitaa kaikki toiminnot automaattisesti, riittää kun suuntaat kameran kohteeseen ja painat laukaisinta. Vain kuvan rajaus ja sommittelu jää sinulle. Siihen se viehätys sitten loppuukin. Et pysty vaikuttamaan kuvaan juuri mitenkään.
Automaattiasetus ei kuvaa RAW-tiedostoa, joten kuvan muokkaus jää vähäiseksi.
P-muoto on tässä suhteessa paljon kätevämpi. Voit itse laittaa asetukset kameraasi ja mikä tärkeintä, kuvaa pystyy ottamaan myös RAWina.
RAW-kuva on kuin filmiajan kuvauksessa filmin raakakopio, jota pystyy jo kameran mukana tulevalla ohjelmistolla muokkaamaan hyvin.
Kameran esiasetuksiin ei kannate laittaa heti mitään asetuksia "tappiin" eli kirkkaus, kontrasti, terävyys jne... Vasta kuvan muokkauksen aikana nämä voi tehdä. Itse käytän terävyys +2, kontrasti 0, kirkkaus 0 jne...
ISO-asetus. Mikä tämä sitten on? ISO-luku vastaa vanhaa ASA-lukua filmikameroissa. Mitä suurempi ISO-luku laitetaan sen hämärämmässä voit kuvata, kuvan laadun tosin heikentyessä. Automaattiasetus on useimmin ISO 400. P-moodissa voit muuttaa asetusta kamerastasi riippuen aina ISO 100-16000. Kamerna ohjekirjassa on tarkemmin siitä.
M-muodossa eli manuaalimuodossa asetuksia voi vielä enemmän laittaa käsin. Siitäkin ohjekirjoissa enemmän.
Itse olen tykästynyt tuohon P-muotoon. Kaikki kuvat kuvaan sekä RAW että jpeg-muotoon. Useimmiten käsittelen kaikki kuvani ensin RAWista jpg.ksi ja loput sitten Photoshopilla. Mikä Photoshoppi sitten on? Se on kuvankäsittelyohjelma, jota ilmankin pärjää, mutta harrastuken kasvaessa tulee välttämättömäksi. Jo kameroiden mukana tulleilla kuvankäsittelyohjelmilla pärjää, ja yksi vaihtoehto on Picasa...Picasa tosin käsittelee RAW kuvatkin jpginä, joten se ei ole paras mahdollinen.
Ai niin, kuvaamaahan sitä piti mennä. Ja mitä?
Lintukuvia tällä kertaa. Mukaan kamera+lintuputki(100-400mm) ja kiikari/kaukoputki.
Ajetaan/kävellään metsään/järvelle/aukealle ja aletaan tuijotella taivaalle. Useimmat petolinnut lentävät korkealla, eikä niitä huomaa ellei satu juuri sinne katsomaan. Pöllöt päivystävät usein hakkuuaukeiden reunoilla, peltojen reunoilla, latojen katoilla, missä vain mistä on hyvä näkyvyys. Lintutorneista kuvaus ei ole paras mahdollinen, koska siellä usein on porukkaa ja häiriötilanteita esiintyy. Parhaat kuvat saakin omassa rauhassa, kaukana muista.
Nyt kun lintu on saatu näkyviin, ei suinkaan rynnätä heti autosta ulos vaan katsellaan rauhassa, mihin lintu istuu jos se lentää, tai minne päin katselee, jos se istuu. Varovasti ikkunaa avaten suunnataan kamera kohti lintua, tarkistetaan ISO, onko hämärää(ISO 400-800), paistaako aurinko(ISO 100) ja mistä päin. Kun nämä on tarkistettu, valitaan sopiva ISO, rajataan kuva, sommitellaan suurinpiirtein. Otetaan kuva, ja toinen, kolmas, neljäs...ja sitten lähdetään hitaasti hiljaa ryömimään lähemmäs. Ryömimällä voi päästä hyvinkin lähelle. Taas muutama kuva ja sitten pois. Lintu jää ihmettelemään puun latvaan. Missään nimessä ei saa mennä liian lähelle niin, että lintu häiriintyy varsinkaan jos on kyse pesintäajasta.
Jos kävellessä näet lentävän linnun. Pysähdy ja "ammu" sarjatulta. Nyt ei ehdi sommittelemaan. Spontaani kuvaus tuottaa usein yllättäviäkin tuloksia.
2. kuvauspaikat
Kuten edellä ilmenikin kuvaan usein autosta tai menen metsäteille kuvaamaan. Hyviä kuvauspaikkoja ovat rannat, uimarannat, joet, hakkuuaukeat, pellot, niityt, vanhat rakennukset jne. Suolta löytyy kahlaajat, kurjet, petolinnut, haukat ja muut. Oma ruokintapaikka kotona on myös hyvä paikka aloitella kuvausta.
3. kuvien käsittely
Nyt kun on kuvattu kortti täyteen "räpsyjä", katsotaan ensin läpi. Kaikki täysin epäonnistuneet karsitaan jo metsässä pois. Loput ajetaan koneelle. Canonin om ohjelma Zoom Browser EX illä on helppo esikatsella kuvat ja dekoodata ne RAWista jpgksi. Alkuperäiset RAWit tallennetaan koneelle ja vain kopioita käsitellään. Lopulliset säädöt tehdään Photarilla, samoin kuvien rajaukset ja croppaukset. (Croppaus tarkoittaa kuvan osa-alueen ottamista kuvasta ja sen suurentamista) Tuskin yhtään kuvaa lähtee täysikokoisena esim. tänne foorumille.
Samalla Photarilla on helppo pienentää kuva kokoon 800xjotain nettikäyttöä varten.
ZoomBrowserilla on helppo kokeilla eri variaatioita ja valita se paras. Kokeilemalla oppii!
Kyllä luontokuvaus on haasteellista!
jatkuu jos aihetta on...
![[:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif "Hymyilee")
Kirjoittaja
Aihe: Valokuvaus (luontokuvaus) (Luettu 2170 kertaa)