Olen ollut koko päivän lastenkutsuilla! Huh sitä vilinää ja menoa! Mutta olihan taas kiva nähdä tällaistakin elämää - enpä ole aikoihin tuollaisessa myllytyksessä ollutkaan!
Syyllinen ilmoittautuu. Ei, en se minä ollut kuin siellä riehui vaan meidän ipanoiden koulukaverit. Ei niitä lapsia niin kauhean montaa ollut, ei ainkaaan, jos lapsilta kysytään... vain 40 meidän omat mukaan luettuina. Ihania ipanoita jokainen, mutta melkoista hulabaloota!
Eivät tosin olleet paikalla samaan aikaan vaan kolmessa eri ryhmässä. Eikä meillä kotona vaan paikallisen kerhon tiloissa. Ensin Pitkätossun kaverit, sitten Tossavaisen ja sitten vielä sukulaisia ja kummeja perheineen loppuillasta. Silkkaa juhlaa siis koko päivä!
Ei olisi kyllä tullut hommasta yhtikäs mitään ilman Rouva Hömötiaisen soppatykkiä ei kun pulla-, lihapulla- ja pasteijatykkiä. Taisi Hellikselläkin olla näppinsä sopassa. Tästä julkinen ja ainakin näin valtava
KIITOSPäivän hitti oli kyllä puhuva siili. Siili huusi pontevasti "Ei, näpit irti minusta" kun joku yritti ottaa lihapullan ja kurkkua tai tomaattia sisältävän piikin lautaselleen. Sanomattakin lienee selvää, että lihapullat tekivät pikkuväelle kauppansa paremmin kuin mikään muu. Hmmm... miten kummassa siilin ääni kuulostikin niin Rouva Hömötiaiselta ja miten Rouva Hömötiaisen ääni olikaan niin käheä loppuillasta?
Jätskilinnakin juhlavalaistiin
Ehti Mummi vähän mummitellakin
Kovat oli kekkerit ja kivaakin oli, mutta nyt kyllä maistuu saunan löylyt ja sitten uni.