Tehtäiskös taas tällainen jatkokertomus, että minä vaikka aloitan, ja jokainen laittaa siihen aina pienen, tai vähän isommankin lisän, mistä taas seuraava jatkaa.
Syystuuli tuiversi puiden oksistoissa. Sade pesi viimeisetkin unenrippeet kasvoiltani, kun kiirehdin kohti bussipysäkkiä. Minulla piti tänään olla vapaapäivä, mutta jouduinkin tuuraamaan sairastunutta työkaveriani.
Sateessa ja tuulessa tarpoessani mietin, kuinka ihanaa olisi löhötä lämpimässä vuoteessa ja vetää peittoa korville, mutta ei auta, töihin on riennettävä. Saapuessani bussipysäkille huomasin.........