Nuotit osaan huonosti, mutta nuorena tuli laulettua folkkia ja soitettua kitaraa.
Keikoillakin käytiin yhden ystävän kanssa. Koko homma kaatui siihen, kun yksi poika halusi olla meidän manageri ja järjesti koe-esiintymisen. Piti opetella uudenlainen laulu. Se oli tuo: when you're alone, and life is making you lonely, you can always go....dowtown......
Me olimme niin kauhusta ja jännityksestä kangistuneita, että siitä ei tullut mitään. En ole ikinä elämässäni hävennyt niin....
Sen jälkeen emme laulaneet enää yhdessä. Enkä minä laula enää. Ainoastaan lapsenlapsille "siili menee lypsylle...."
Kyllä oli kamala tapaus.