Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Kaija]

Iltavuoron ratoksi aloin kirjoitella puhtaaksi päiväkirjaa ja teen samalla jonkinlaisen matkakertomuksen. Lisään kuvia sitten kotikoneelta, kun ehdin!

Aloitin nyt kuvien lisäämisen. Kuvat on pääasiassa Pasin ja mun ottamia, mutta mä olen saanut paljon kuvia myös "toiselta Kaijalta" ja luvan käyttää niitä! 
Suurin osa turistikuvista on otettu kännykällä, ainakin alkureissusta.
Ja näkyy siellä olevan muidenkin ottamia kuvia. 


Tämä projekti tuli valmiiksi nyt. Menihän siinä reilu viikko, mutta työt häiritsi aika pahasti. Samaten se kuvakirja-projekti! 

[Kaija]

PERJANTAI 16.9.2011
Lähtö Helsingistä Amsterdamiin KLM:n lennolla klo 18.05.  Amsterdamissa vietettiin aikaa tutustuen porukkaan 4 tunnin välilaskun ajan. Jatkettiin matkaa klo 23.40.
 
Amsterdamin kentällä myytiin olutta 0-asteiseisena jäähdyteityissä tuopeissa


LAUANTAI 17.9.2011
Välilasku Bonairella, joka kuuluu Hollannin Antilleihin. Tunti lämpimässä terminaalissa, josta jatkettiin matkaa. Vielä yksi välilasku Guayaquilissä aamun jo valjettua. Ensimmäinen reissupinna tuli koneen ikkunasta: jalohaikara. Hauska sattuma, sillä me oltiin tavattu opas, Tuomas Seimola ensimmäisen kerran Viikissä niinikään jalohaikaran merkeissä!
Saapuminen Quitoon klo 8.10. Lentokentällä kaikki meni sujuvasti ja päästiin ulos, jossa paikallisen Andean Travel Companyt edustaja jo odotti meitä ja opasti meidät pikkubussille ja informoi jo Galapagosin reissun järjestelyistäkin.

Quitossa pysähdyttiin vielä sen verran, että käytiin ostamassa vesipulloja. Lähdettiin ajamaan kaupungista länteen. Pysähdyimme Calacalin vanhalla raviradalla katsomassa lintutilanteen. Allekirjoittanut oli tässä vaiheessa niin väsyksissä, ettei meinannut löytää yhtään siivekästä pusikoista!

Quitosta pari kuvaa:





Lounasaikaan olimme perillä San Jorge Eco-Lodgessa Milpessä, vajaat 100km Quitosta.
http://www.eco-lodgesanjorge.com/san_jorge_milpe_orchid_and_birds.shtml
Lounaan jälkeen olisi ollut mukavaa purkaa hiukan matkatavaroita, käydä pesulla ja ottaa pienet päivänokoset, mutta tässä vaiheessa alkoi selvitä, millaiselle lomalle olimme lähteneet: ohjelmassa oli linturetki lähialueelle, eikä sitä tietenkään viitsinyt jättää väliin!
Retken jälkeen alkoi ilta hämärtää. Pojat olivat kantaneet matkalaukut autosta kämpille. Illallisen jälkeen käytiin pesulla ja mentiin nukkumaan klo 21. Johan sitä oltiinkin oltu hereillä melkoisen pitkään!

San Jorgesta:











SUNNUNTAI 18.9.2011
Herätys oli 5.35 ja aamukahvi klo 6. Aurinko nousee Ecuadorissa siinä kuuden maissa aamulla ja laskee samaten kuudelta illalla. Tehtiin ensimmäinen aamuretki lähialueella kävellen. Oli kaunis aamu tähystää kukkulalla. Käytiin välillä syömässä aamiaista ja lähdettiin uudestaan retkelle. Nähtiin mukavien lintujen lisäksi vyötiäinen lähietäisyydeltä.
Lounaan jälkeen ajettiin Silanchen alavan sademetsän suojelualueelle  http://colibriphoto.hubpages.com/hub/Rio-Silanche-Bird-Sanctuary-Tropical-Rainforest-Refuge
Tähystettiin lintutornista ja käveltiin metsässä. Sademetsässä siis. Pikkuhiljaa alkoi sadella ja kellokin olla sen verran, että piti palata kämpille. Meiltä oli tietysti unohtunut taskulamppu, vaikka Tuomas oli neuvonut ottamaan sen mukaan. Päivikiltä saatiin lainaksi pikkuinen tuikku, jonka valossa selvittiin vajaan kilometrin matka parkkipaikalta kämpille!
Päivällisen jälkeen nukkumaan klo 22.

Aamuretkellä:



Silanchen alueella iltapäivällä. "PYsykää polulla ja varokaa käärmeitä"

[Kaija]

MAANANTAI 19.9.2011 SAN JORGE & TANDAYAPA

Herätys 04.45. Aamupalalle 5.20. Lähtö retkelle heti auringon noustessa klo 6. Pysähtelimme matkalla muutamassa paikassa ja saavuimme varsinaiseen retkikohteeseen klo 8.30. Tai ainakin olimme jo hyvin lähellä paikkaa… siitä oli vielä melkoinen nousu. Muuli-kyyti olisi ollut tarjolla, mutta valitsimme omat jalat.
http://www.eco-lodgesanjorge.com/tandayapa_hummingbird_reserve.php
Viimeistään täällä, San Jorgen Tandayapan paikassa, hurmaannuttiin täysin kolibreihin. 32GB muistikortti tuli täyteen ja sitten olikin urakkaa, kun piti kiireesti käydä kuvia läpi ja poistaa huonoimpia. Koskaan enää en aio tehdä tuollaista aloittelijan virhettä, että kuvausreissulla ei olisi mukana varakorttia ja vara-akkua!
Olo oli kuin lapsella karkkikaupassa; kolibreja pyöri usealla ruokinta-automaatilla eri puolilla. Oli ihan vaikeaa keskittyä lounaaseen! Ainoa miinus paikassa oli nälkäiset mäkärät, joiden puremat olivat seuraavana aamuna visvaisia patteja!
Paluumatkalle lähdimme 13.40. Pysähtelimme matkan varrella useaan kertaan ja kävimme Bella Vistassa päiväkahvilla. Niin, Tuomas on kova juomaan kahvia, mutta muutama uusi lintulaji oli todellinen syy pysähdykseen.
http://www.bellavistacloudforest.com/english/index.php
Olimme kämpillä klo 17 ja pakkasimme matkalaukut valmiiksi seuraavan aamun aikaista lähtöä varten. Pojat kantoivat ne illan hämärtyessä autolle valmiiksi.
Päivällisen jälkeen vietimme hetken aikaa ulkoilmaravintolassa kuunnellen ukkosta ja sadetta. Reissun hurjimman näköinen hämähäkki kömpi esille ravintolan rakenteista. Se ei ollut tarantella, mutta kuulemma hyvin samantyyppinen otus. Tuomas nappasi mun kännykällä siitä kuvan, kun taas itse tyydyin näyttämään taskulampulla valoa!



















TIISTAI 20.9.2011
SAN JORGESTA TERMAS DE PAPALLACTAAN
Herätys klo 3.30. Herätykset vain aikaistuu tällä lomalla! Aamupalan jälkeen lähdettiin 04.45 raskaiden ”käsimatkatavaroiden” kanssa taskulampun valossa metsän halki autolle.
Suuntana oli Angelo Pazin yksityinen suojelualue. Tuomas lähti Quitoon hoitamaan viisumiasioitaan kuntoon ja me muut lähdimme Angelon kanssa laskeutumaan alas sademetsän rinnettä.
http://www.hummintrips.com/id9.html
Alhaalla pääsimme kojusta seuraamaan 4 cock-of-the-rockia, joka on todella omituinen otus linnuksi! Angelin paikan vetonaula on puolikesyt Antpittat, jotka tulevat syömään totuttuun aikaan. Paikalla oli myös amerikkalainen ryhmä. Kaikki 3 odotettua Antpittaa löytyivät ja saimmepa herkullisen aamiaisenkin ennen kuin lähdimme jatkamaan matkaa klo 11.

Quitosta otimme kyytiin Tuomaksen ja lähdimme jatkamaan Andien yli itäpuolelle. Nousimme noin 4000 metriin Papallactan solaan. Retkeilimme puuttoman Paramon alueella. +3 astetta, tuulta ja sadetta. Lieviä ”vuoristotaudin” oireita tuli varmaan jokaiselle: huimausta, päänsärkyä, sydämen tykytystä. Muutama askel sai hengästymään. Olo oli jännän kevyt ja hiukan hervoton; kaikki asiat nauratti. Antennin luona kovimmat lintumiehet lähtivät rinteelle kapealle polulle etsimään jotakin lintua, jota eivät kuitenkaan löytäneet.

Iltapäivällä laskeuduttiin Papallactaan. Hotellin Termas de Papallacta pihalla höyrsivät kuumat altaat!
http://www.papallacta.com.ec/
Kuumavesiallas piti käydä testaamassa ennen päivällistä, joka täällä syötiin a la carte-ravintolassa. Tarjoilija oli iloinen saadessaan suomalaisia asiakkaita. Väitti, että Finlandia-vodka on maailman parasta. Tiesi myös Kankkosen ja Räikkösen!
Korkean ilmanalan vaikutus ilmeni yllättävällä tavalla: kun avasin kosteusvoide-putkilon, sieltä lensi voidetta pitkin kylpyhuoneen seiniä. En kyllä vielä tässä vaiheessa tajunnut asiayhteyttä, vaan se selvisi vasta myöhemmin!
Ruoan jälkeen palasimme kämpille. Naapurin ”itä-naapurit” olivat järkkäämässä pihalla grillijuhlia ja huone oli täynnä savua. Nukkumaan oli pakko päästä, eli vessan ovi auki ja valot päälle, niin imuri lähti vetämään savua pois.



Silta on pikkuautoja varten. Isommat ajaa joen yli.




Nyt mä pääsen esittelemään Matin ja Kaijan. Todella mukava pariskunta, jonka kanssa vietettiin vielä kolmas viikko Galapagosilla tämän linturetken jälkeen! 




Aamupalalla Angelon luona









Matkalla Andien länsipuolelle. Keli ja maisemat muuttuu aika nopeasti!

[Kaija]

KESKIVIIKKO 21.9.2011
TERMAS DE PAPALLACTASTA GUANGO LODGEN KAUTTA SAN ISIDROON
http://cabanasanisidro.com/pages/guango_lodge.htm

Herättiin jo klo 5.30 järjestelemään matkatavaroita, jotka olivat ihan hujan hajan laukuissa. San Jorgessa oli päivälläkin huoneessa niin hämärää, että siellä tuli melkein käsikopelolla etsittyä tarvittavat tavarat! 6.10 oli lähtö retkelle kukkulalle luonnonsuojelualueelle. Sieltä oli mahtavat näkymät lumihuippuiselle Antisana-vuorelle ennen kuin pilvet peittivät sen. Timon aina mukana kulkeva mittari näytti +9 astetta. Ajettiin ylös ja tultiin aika paljon kävellen alaspäin. Alaspäin kävely onkin ihan helppoa näissä korkeuksissa, mutta ylöspäin kävellessä hengästyy muutamasta askeleesta!

9.15 oltiin hotellilla aamiaisella. Kerättiin loput tavarat kasaan ja lähdettiin ensin laskemaan linnut Papallacta-järveltä ja sitten jatkamaan matkaa!





Ecuadorissa oli monessa paikassa järjestetty jätteiden kierrätys hyvin. Tosin espanjaa osaamattoman piti välillä kurkistaa, että mitä missäkin astiassa on!






Jarmo oli ajatuksissa matkallakin. Jarmohan oli hiukan huolissaan, kun uusien kenkien sisäänajo jäi meiltä tekemättä. Aamuretkellä pyysin, että Pasi ottaa kuvan mun kengistä Jarmolle näytettäväksi! 









Vähän kikkailua kameran kanssa. Kokeilin erilaisia aikoja putouksen kuvaamiseen.




Antisana-vuori






Lounasaikaan oltiin Guango Lodgessa, joka oli todella mukava paikka. Valitettavasti siellä oli täyttä, eikä voitu majoittua siellä, kuten ensimmäinen suunnitelma oli ollut. Juotiin kahvia, kuvattiin taas uusia kolibreja, kuten tosi pitkänokkainen peitsikolibri. Joen koskipaikasta löytyi kaukainen koskisorsa ja koskikarakin vilahti nopeasti! Lounaan jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa.





Monessa paikassa oli taulu, jossa esiteltiin ruokinnalla yleisesti tavattavat lajit!







Käytiin Baezassa ostoksilla. Olimme perillä Cabanas San Isidrossa klo 16 jälkeen. Vesisadetta ja ukkosta. Sade saa jännästi kolibrien värit hehkumaan! San Isidrossa on mukava oleskelutila, jossa oli tikkataulu, biljardipöytä, olutta jääkaapissa, terassi kolibri-ruokintoineen, tv. Päivällisen jälkeen Pasi ja Tuomas heittivät tikkaa ja mä koitin selvitellä lintulistoja. ”San Isidron pöllö” käytiin bongaamassa parkkipaikalta ennen nukkumaanmenoa.


TORSTAI 22.9.2011 SAN ISIDRO

Herätys klo 5.30. Retkeiltiin kävellen lähialueilla klo 6-9. Alueella on kaksi antpitta-ruokintaa, mm Peruvian Antpitta. Tuomas painotti, että tämä on sitten kova laji, vaikka teistä kuitenkin tuntuu, että se on ihan samanarvoinen kuin muutkin antpittat! No, tästä kelpuutetaan sitten huonompikin kuva!
Aamiainen oli kello 9 ja sitten reissun ensimmäinen vapaahetki klo 13 lounaaseen asti. Käytettiin aika hyödyksi ja siirrettiin kuvia miniläppärille!

Iltapäiväretkelle lähdettiin bussilla 15.20-18.00. Ilmeisesti hiukan väsyksissä oltiin, sillä mua nauratti ihan älyttömästi, kun aloin ajatella, mitä kuski Juan, joka oli ensimmäistä kertaa linturetkeläisten mukana nyt tämän meidän alkureissun, kertoo kavereilleen suomalaisista, jotka pyytävät viemään bussilla yhteen suuntaan ja kävelevät sitten takaisin!
San Isidrossa kytisteltiin vielä illan hämärtyessä nighthawkia. Se löytyikin ja päästiin päivälliselle. Illalla Pasi ja Tuomas heittivät taas tikkaa ja mä järjestelin tavaroita lähtöä varten.









Tämä perhonen oli oikeasti todella iso!!!








Peruvian Antpitta. Kuvattu todella pimeässä paikassa ja kuva on sen mukainen!

[Kaija]

Perjantai 23.9.2011
SAN ISIDROSTA WILD SUMACO LODGEEN

Aamulla lähdettiin retkelle 05.40. Siis me kutsutaan "lomaksi" ajanjaksoa, jolloin joudutaan heräämään ihan käsittämättömiin aikoihin! Ajettiin jonnekin hiukan kauemmas ja retkeiltiin Antisanan kansallispuistoon kuuluvalla Huacamayos Ridgellä. +11 astetta oli lämmintä.
Palasimme klo 9 aamiaiselle, jossa kuulimme, että joku silta on rikki: CocaCola-rekka oli törmännyt sillan rakenteisiin ja korjaaminen kestää muutaman tunnin. Lähdettiin hiljalleen liikkeelle!

Timo kertoi, että lämpötila kämpässä oli ollut yöllä +14 astetta. Eipä tainnut monikaan porukasta San Isidrossa käydä pesulla. Mukava paikka kyllä muuten ja hyvät ruoat. Ja WiFi-yhteys ravintolassa!

Kun päästiin sinne sillan luokse, olikin tilanne muuttunut niin, että sen korjaus kestää 2 päivää 2 tunnin sijaan. Paikalliset asukkaat olivat heti kehittäneet bisneksen ja virittäneet matalan joen yli puunrunkoja ja lankkuja ja pientä korvausta vastaan kantoivat matkalaukut. Meidän porukan naisväen yksimielinen kanta oli se, että me ei lähdetä ylittämään jokea. PISTE!
Tuomas oli kuitenkin hyvä suostuttelemaan. Ajoimme hiukan matkaa takaisin päin paikkaan, jossa oli kenttää ja Tuomas soitti Wild Sumaco Lodgesta kaksi autoa hakemaan meitä.
Sitten pakattiin reput tiukasti selkään ja lähdettiin liikkeelle. Ensin alas jyrkkää, liukasta, mutaista rinnettä. Tuomas tsemppasi, että se on vaan maata, ota siitä käsillä kiinni. Todella epämiellyttävä kokemus! Alas päästyä jouduin hetken rauhoittumaan ennen joen ylitystä!

Liukasta lankkua pitkin liikkeelle. Paikallisilla miehillä oli hurjan hauskaa, kun katsoivat mun epävarmaa menoa! Yli kuitenkin pääsin putoamatta kivien sekaan matalaan veteen. Vastarannalla oli sitten tietysti jyrkkä nousu.... joku heppu auttoi mua pahimmissa paikoissa. Kyllä tuntui hyvältä päästä tukevalle asfaltille!

Ajoitus oli loistava. Oltiin juuri päästy Wild Sumacon väen kyytiin, kun alkoi sataa kaatamalla!
Tästä ei enää ollutkaan pitkä matka perille. Oli ihanaa päästä lämpimään suihkuun ja huilaamaan. Niin sipissä olin, että jätin väliin linturetken!
Päivällisen, iltahuudon ja muutaman oluen jälkeen uni maistui!

San Isidrosta:








Aamun retkeltä:














Sillan ylitys:



Reppu jalustoineen pakattuna, oikea kenkävalinta tiukkaan paikkaan....





Ollaan päästy yli ja tukevalle maalle




Tämä porukka toi meidän valtaisat matkatavarat yli.




Koettelemuksen jälkeen oli mukava rentoua Wild Sumaco Lodgen terassilla!

[Kaija]

LAUANTAI 24.9.2011
WILD SUMACO LODGE

http://www.wildsumaco.com/

Herätys oli 5.10. Nyt alkoi jo huumori hiukan loppua; ei olisi millään jaksanut nousta ja lähteä retkelle! No, tylsän ja mauttoman aamupalan jälkeen lähdettiin kävelemään. Tähystettiin tien varrella ja laskeuduttiin alas metsään polkua pitkin. Alamäet on muuten kivoja, mutta kun sieltä alhaalta pitää aina päästä takaisin ylöskin!!!
Käytiin vielä yhdellä kolibri-ruokinnalla ja sieltä sitten riitti ylämäkeä melkoisesti. Meidän piti alkuperäisen suunnitelman mukaan palata 8-10 välillä, mutta oltiin kämpillä vasta 11.15.

Sitten olikin aikaa oleskella isolla terassilla ja kuvata kolibreja. Lounaan jälkeen otettiin rennosti, eikä lähdetty sateeseen retkelle. Suihku ja päiväunet oli parempi vaihtoehto!
Tupakat alkoi olla niin vähissä, että jaettiin ne kristillisesti tasan. Onneksi meillä oli sähkötupakat mukana. Henkilökuntakaan ei tiennyt, missä olisi lähin "tupakkakauppa", mahdollisesti 8km päässä.
Koko loppupäivän ja illan satoi. Ukkosta saatiin myös ihailla.

Aamun retkeltä:



Tällainen otus kömpi vastaan metsäpolulla!







Sadepäivä terassilla:

[Kaija]

SUNNUNTAI 25.9.2011
WILD SUMACO LODGE

Yö oli kurja; illalla oli vielä mukavaa kuunnella sateen ropinaa peltikattoon, mutta yöllä sitten monta kertaa herättiin siihen, kun sade suorastaan kaatui siihen katolle! Vesimittariin olikin tullut vuorokauden aikana 114mm.... vertailun vuoksi mainittakoon, että kun Helsingissä viimeksi satoi 30mm, meni liikenne sekaisin!

Herätys oli viideltä. Aamupala ja sitten retkelle klo 6-10. Saatiin autokyyti takaisin juuri sopivasti sateen alkaessa uudelleen. Sitten odoteltiin nälkäisinä lounasta. Aamupalasta olin kirjoittanut päiväkirjaan aika hämmästyneenä, että se sisälsi yhden (1) palan pekonia, 4 pyöreää pannukakkua ja vaahterasiirappia. Paikan omistajista toinen on jenkki!
Jotenkin tämän paikan ruoat ei sopineet meille: ennen lounasta jouduin palelemaan peiton alla maha turvoksissa ja lounaan jälkeen molemmilla oli maha sekaisin. Jätettiin ihan suosiolla iltapäiväretki väliin ja kuvattiin terassilla kolibreja.

Päivällisen ja iltahuudon jälkeen Pasi lähti pöllöretkelle ja mä jäin järjestelemään tavaroita seuraavan aamun lähtöä varten.





Toinen Kaija hiukan hätkähti, kun meinasi tallata tämän kastemadon päälle aamulla ulos tullessaan. Kokovertailussa sandaali kokoa 41.



Sortunut tie. Merkitty muutamalla isommalla kivellä, kuten kuvasta näkee. Pelottava paikka!

[Kaija]

MAANANTAI 26.9.2011
WILD SUMACO LODGESTA SACHA LODGEEN

Herätys 05.05. Aamupalan jälkeen odoteltiin Sacha Lodgen bussia, joka tuli lopulta tunnin myöhässä! Lämpötila +18 astetta, kevyttä sadetta. Mua pelotti bussissa, että huomaako muualta tullut kuski varmasti sortuneen tien kohdan, vai ajetaanko jyrkänteeltä alas. Hyvin kuitenkin päästiin isolle tielle. Bussissa oli paineilma-jarrut, jotka kuulosti ihan järkyttävältä. Kerittiin kuitenkin, pakokaasusta ja metelistä huolimatta, nukahtaa ennen saapumista Cocan kaupunkiin! Sieltä pitikin sitten laittaa Jarmolle tekstiviestillä toivotukset Perun reissulle!

Sacha Lodgella on Cocassa toimisto, jossa oli tarjolla kahvia, sämpylää, hedelmiä, vessa ja pelastusliivejä. Hienosti järjestetty paikka kerätä väki kasaan.
http://www.sachalodge.com/

Puolen päivän jälkeen hypättiin isoihin, moottoroituihin kanootteihin, joilla lähdettiin Napo-jokea pitkin 80km matkalle kohti Sacha Lodgea. Rantauduttiin ja käveltiin noin maili, jonka jälkeen tultiin vielä laguuni-järven yli melottavilla kanooteilla. Henkilökunta huolehti matkalaukuista koko reissun ajan.

Saatiin tervetulo-drinksut ja pientä purtavaa. Reissun parhaat ruoat oli ehdottomasti Sacha Lodgessa!

Kello 16 vedettiin saappaat jalkaan ja lähdettiin metsään ampiaisten ja hyttysten kiusattavaksi. Meitä varoitettiin etukäteen, että puista ei saa ottaa tukea katsomatta ensin, mihin kätensä asettaa, sillä alueella on kipeästi purevia muurahaisia, joiden purema aiheuttaa noin vuorokauden kestävän kovan kuumeen.  Ilta pimeni metsäretkellä, jossa päästiin näkemään taskulampun valossa pöllöpariskunta. Nähtiin myös se huikean korkea torni, jota Pasi on kauhulla odottanut toukokuusta asti.

Illallisen jälkeen oli mukava käydä suihkussa ja mennä nukkumaan.

Matkalla:



Bussin ikkunasta kännykällä:








Kanoottimatkalla. Aika tummat pilvet; onneksi ei saatu sadetta.






Loppumatka pienemmällä kanootilla:




Sacha Lodgessa:



Tuonne kiivetään ylihuomenna!!!




Iltaretkellä Pasi kuvasi hämärän pöllön! Crested Owl

[Kaija]

TIISTAI 27.9.2011
SACHA LODGE

Kaijan ja Matin 40-vuotishääpäivä!!!
Herätys oli klo 4.30. Aamupalan jälkeen retkelle. Kaijakin lähti, vaikka ei olekaan niin kiinnostunut linnuista. Hääpäivän olisi toki voinut viettää mukavamminkin kuin tällä luultavasti reissun rankimmalla retkellä.

Ylitettiin järvi kanooteilla ja talsittiin metsän läpi Napo-joen rantaan, josta jatkettiin moottorikanooteilla. Tämä joki kuuluu Amazonin sademetsän alueeseen.
Käytiin katsomassa paikkoja, joissa papukaijat käyvät  rinteestä napsimassa hiekkaa, jonka sisältämät mineraalit ovat tarpeen tasapainottamaan hedelmäravinnon tuottamia happoja.

Rantauduttiin jonnekin syömään pientä välipalaa ja lähdettiin sitten hikiselle metsälenkille katsomaan lisää erilaisia papukaijoja. Yhdelle tähystyspaikalle Sacha Lodgen pojat kantoivat meille lämpimän lounaan. Ruoat oli siis tuotu melomalla, kantamalla mailin, moottorikanootilla ja kantamalla muutamia kilometrejä. Ihan hemmottelevat vieraat pilalle!!!

Paluumatkalla käytiin pienellä saarella, josta 1300 Ecuadorinpinnan Tuomas sai itselleen 5 uutta lajia!!!
Otettiin hinaukseen pikkuinen poika, joka meloi kanootillaan koulusta kotiin. Aika rankkaa on elämä tällä alueella. Jos haluat kouluun, niin sinne pitää joka päivä mennä melomalla pitkä matka.

Kun päästiin takaisin Sacha Lodgeen, Kaija ja Matti tarjosivat koko porukalle oluet hääpäivän kunniaksi. Päivällisen jälkeen syötiin Tuomaksen järjestämä hääpäiväkakku! Mukava ilta!

Retkellä:



Tarjolla tänään: papukaijoja!



Oli metsässä yksi iso hämppäkin:




Puunrunkoa pitkin






Pasin kuvassa Dusky-headed Parakeetit, mun kuvassa kaksi isoa kaijaa, eli Scarlet Macaw




Paluumatkalla otettiin tämä koulupoika kanootteineen hinaukseen




Nunnako? Ei kun Pasi sadeviitassa. Saatiin sadekuuro kotimatkalla. Onneksi kanootissa on jonkinlainen katto.



"Kotijärvellä" paistoi jo aurinko:




Sacha Lodgen ihana "rantaravintola"




Illalla juhlistettiin Matin ja Kaijan hääpäivää. Ei se oikein kännykkä kuvaa hämärässä, mutta tunnelman voi ehkä tästäkin aistia!

[Kaija]

KESKIVIIKKO 28.9.2011
SACHA LODGE

Herätys 4.50. Aamupala ja sitten saappaat jalkaan ja metsään. Ennen kello kuutta olimme jo sen 56-metrisen tornin alapuolella.
255 porrasta meni yllättävän kivuttomasti, vaikka mä olin pelännyt, että miten tupakoitsijan keuhkot kestää sen. Maisemat ylhäältä oli hienot ja Pasilla meni kaikki ihan hyvin. Facebookista löytyy video, missä Pasi voittaa korkeanpaikankammon.

Tästä ensimmäisestä, ahtaasta tornista lähti 150m pitkä riippusilta seuraavaan torniin, jossa oli tilaa tähystää. Mä en ollut etukäteen yhtään jännittänyt asiaa ja mulle olikin yllätys se, miten pelottava sillan ylitys oli! Pasi porskutti menemään ihan tyytyväisenä ja mä mietin, että maassa, jossa maantiesillat ja tiet sortuu, kuka vastaa riippusillan kestävyydestä?

Tottakai meille oli tuotu pientä välipalaakin mukaan. Tuomaksella ja Matilla oli kaukoputket mukana ja me vietettiin tornissa muutama tunti. Sitten käveltiin riippusiltaa sinne kolmanteen torniin. Tässä vaiheessa mä ajattelin, että ihan hyvä, kun tuli lähetettyä "se viimeinen" tekstiviesti isälle. Oikeasti aika lailla paniikissa olin.

Viimeisessä tornissa selvisi, että on kaksi vaihtoehtoa: lähteä metsään linturetkelle tai palata takaisin kämpille, mikä taas sisälsi 2x150 metriä riippusiltaa. Sain neuvoteltua kohtuullisemman sopimuksen ja me laskeuduttiin alas ja palattiin sitä kautta ekalle tornille. Kaija "Indiana Joanna" taas halusi palata riippusiltaa pitkin ja me eksyttiin toisistamme. Onneksi Kaijakin oli löytänyt oikean polun kämpille törmäämättä anakondaan tai muuhun petoon!

Kämpillä otettiin aamupäivä-konjakit hurjan retken kunniaksi. Vaihdettiin uikkarit sortsien alle ja lähdettiin rantabaariin. Meille oli kerrottu, että järvessä olevat piraijat ja kaimaanit on kasvissyöjiä. Vietettiinkin mukava loman-oloinen hetki uimalla ja laiskottelemalla ennen lounasta.

Lounaan jälkeen oli tarkoitus huilata hetki. Ensin kuullaan joku lintu-hälytys. Käänsin kylkeä, kun Pasi säntäsi matkaan. Seuraava häly oli reilu 3-metrinen anakonda Lodgen alueella. Siinä vaiheessa pomppasin ylös ja yritin keksiä jotain päälle pantavaa. Pitäisi varmaan nukkua vaatteet päällä ja saappaat jalassa. En ehtinyt tätä käärmettä näkemään. Pasi näki sen, mutta kamera ei ollut mukana.

Ennen päivällistä vielä kanootti-retkellä laguuni-järvellä. Nähtiin kaksi erilaista kuningaskalastajaa!!!

Torniretkellä:

Tässä se video-pätkä Pasista. Klikkaa kuvaa, sillä pitäisi pärähtää käyntiin!









(Mä näköjään syön aina ja missä vaan...)



Hyi olkoon! Oli aika häijyä katsoa alaspäin!



Oscar, meidän paikallisopas, tassutteli tottuneesti!






Retki-Kaijasta tulee loma-Kaija






Kukaan ei purrut varpaasta!!!

[Kaija]

TORSTAI 29.9.2011
SACHA LODGE

Herätys tuli kello 5. Mä käänsin kylkeä, mutta hetken mietittyään Pasi nousi ja lähti retkelle.
Seitsemän jälkeen nousin viettämään tarpeellista vapaapäivää. Hiippailin hitaan heräämisen jälkeen rantaravintolaan juomaan kylmää kahvia; joku oli napsauttanut sähköt pois päältä.
Kirjoittelin kortteja. Kaija oli käynyt Erneston kanssa uudestaan siellä korkeassa tornissa ja tuli suihkunraikkaana pitämään mulle seuraa.

Kävin kaupassa postittamassa kortit ja sitten nettiin vajaaksi tunniksi. Kirjoittelin Pöntölle tärkeimmät kuulumiset. Sitten muistikortilla olevien kuvien tsekkaus ja Kaija kanssa lounaalle ja sänkyyn lukemaan. Pasi kotiutui retkeltä 14.45.

Jätin väliin myös 45-metriseen kapok-puuhun rakennettuun torniin tehdyn iltapäiväretken. Yritin juoda paljon, kun tuntui, että nestetasapaino ei ole ihan kohdillaan. Ylenpalttinen veden juonti ja kanootilla tehtävät retket ei oikein sovi samalle päivälle. 
Tavaroiden pakkailua aamun lähtöä varten.

Lomapäivän kuvia Sacha Lodgen alueelta:





Tämä oli meidän porukan ruokapöytä. Varattu Oscarin, meidän oppaan nimellä!




Ecuadorilainen olut oli hyvää; ihan suomalaiseen makuun sopivaa!
Mainittakoon, että noi 3 tyhjää pulloa EI LIITY mun vapaapäivän viettoon. 




Porukka lähtee retkelle kapok-puuhun rakennettuun torniin.







Talon puolesta oli tarpeelliset varusteet




Ihan kivasti oli tilaa nukkua.

[Kaija]

PERJANTAI 30.9.2011
SACHA LODGESTA QUITOON

Herätys klo 4.50. Loput tavarat kasaan ja matkalaukut henkilökunnan hoidettavaksi. Aamupalalle ja sitten paluumatkalle kohti Cocaa. Kanootti+kävely+moottorikanootti. Kaksi tuntia kesti kanoottimatka Cocaan; tullessa noin 1,5 tuntia.

Tupakat olivat taas päässeet melkein loppumaan. Pasi ja Tuomas kävivät pikaisesti tupakkakaupassa. Sacha Lodgen bussi vei meidät Cocan lentokentälle, jossa noustiin TAME-yhtiön koneeseen ja lennettiin 25 minuutissa Quitoon.

Tavattiin taas Andean Travel Companyn edustaja ja saatiin Galapagosin matkapaperit. Majoituttiin ihanaan espanjalaistyyliseen haciendaan, San Jorgen Quiton paikkaan.
http://www.hostsanjorge.com.ec/english/san_jorge_reserve.html

Quito on aika korkella, 3000 metrissä. Sen kyllä huomasi, sillä ylämäkeen kävely oli todella raskasta. kahden askeleen jälkeen aina hengähdystauko. Päästä huippasi ja olo oli hysteerinen. Yritettiin parantaa oloa Coca-teellä, jonka pitäisi auttaa oireisiin.
Korkea ilmanala aiheutti täällä sen, että deodorantista lensi pallo irti, kun suihkun jälkeen avasin sen korkin. Sitä palloa sitten etsittiin pitkään....

Paikalla oli myös kolibri-ruokinta ja saatiin viimeiset uudet lajit Ecuadorista.
Illalla päästiin juhlimaan Pasin synttäreitä jo 8 tuntia etukäteen, kun katsottiin Suomen aikaa. Tarjottiin retkikavereille vapaavalinaiset drinkit, jotka täällä oli halpoja.
Toisella Kaijalla oli angiinantyyppisiä oireita ja hän joutuikin valitettavasti viettämään illan peiton alla palellen!

Näkemiin, Sacha Lodge!














Bussin ikkunasta kuvattua:







Tuo pää oli muuten ihan aito!!!


San Jorgen hacienda Quiton laidalla:









Tämä kiva poika oli tuttu jo ensimmäisiltä päiviltä San Jorgen Milpen paikasta!


Koko porukka kasassa viimeistä iltapäivää!











Teetä!




Tässä nautitaan teetä ja suunnitellaan huomista lähtöä Galapagosille!

[Kaija]

Lauantai 1.10.2011
QUITOSTA GALAPAGOSILLE

Ankea herätys klo 4.50. Matkalaukun lukko oikutteli ja kylmäkin oli. Käytiin juomassa aamukahvit ja sitten kohti lentokenttää. Alkuperäinen porukka oli 8 henkeä +opas Tuomas Seimola. Muut suuntasivat ulkomaan terminaaliin ja me Pasin, Matin ja Kaijan kanssa kotimaan terminaaliin.

Aika kului hitaasti kentällä, jossa ei edes ollut tupakkapaikkaa. No, sähkötupakka vessassa salaa käsilaukkuun puhallellen toimi kohtuullisesti!
Lennettiin Guayagilin kautta Galapagosille Baltran saarelle. Ennen laskeutumista lentoemot avasivat matkatavaraluukut ja suihkuttivat niihin myrkkyä, ettei vaan vahingossa kuljeteta Galapagosille hyönteisiä mantereelta!!! Käsimatkatavarat pengottiin aika tarkkaan Baltran kentällä, ettei vaan ole tuotu vieraita kasvi-lajeja tms.

Me kuviteltiin, että meille tilattu kyyti olisi ollut lentokentällä vastassa. Kuski ei ollut kuitenkaan viitsinyt tulla lautalla yli ja bussilla meitä vastaan. Onneksi yksi paikallisopas alkoi selvittää asiaa ja ohjasi meidät bussiin, jolla ajettiin lautalle....
Lauttamatkan jälkeen löytyi se meidän kuskikin, joka vei meidät Puerto Ayoraan. Annettiin tippiä ehkä yksi dollari ja se näytti hapanta naamaa.... Espanjankielellä kun ei osattu kysyä, että miksi et ollut kentällä vastassa!

Hotelli Silberstein! Mukava paikka ja ensimmäistä kertaa loman aikana saatiin itse päättää, mitä tehdään! Käytiin suihkussa. Otettiin oluet... ja lähdettiin LINTURETKELLE!!! 
http://www.hotelsilberstein.com/web/index.php?lang=GB

Käveltiin Darwinin tutkimusasemalle katsomaan lintuja, liskoja ja kilpikonnia. Sieltä ostettiin myös postikortteja. Paluumatkalla käytiin katsomassa muutama kallis matkamuistomyymälä. Käytiin syömässä Isla Grill-nimisessä paikassa pizzaa.
http://blog.travelpod.com/travel-photo/andrewanderica/1/1296302179/1_isla-grill---galapagos.jpg/tpod.html

Iltahuuto, kahvit ja konjakit. 15 lintulajia oli ensimmäisen Galapagosin päivän saldo.

Saapuminen Baltran kentälle:



 Majoittuminen Hotel Silbersteiniin. Tässä porukka suihkunraikkaana valmiina lähtemään retkelle, vaikka kukaan ei pakottanutkaan!







Mitä, onko siinä Seimola nauhuri kädessään? Senhän piti lähteä Suomeen?








Darwinin tutkimusasema oli paikka, joka haluttiin nähdä



Lonesome George, paikallinen julkkis







Matin, eikun Darwinin peipot uteliaina



Joku tyyppi, Land Iguana eli onko se maaleguaani???



Tämä tyyppi on helpompi tunnistaa!







Ei käytetty tilaisuutta hyväksi. Vuokrattavia pyöriä oli vain yksi!

[Kaija]

Sunnuntai 2.10.2011

Herätys oli klo 7. Pasi oli noussut jo aikaisemmin ja lähtenyt kameran kanssa linturetkelle.
Aamiainen 7.30 ja matkaan 8.30. Kerrankin oli aikaa!
Taksi heitti meidät lautalle, jolla päästiin Baltraan. Siitä tutusti bussilla lentokentälle. Aletaan jo oppia taktiikka, jolla saadaan 4 painavaa matkalaukkua bussiin ja päästään itsekin sisään!

Kentällä tavattiin Galapagos Odysseyn väki.
http://www.galapagosodyssey.com/
Jouduttiin odottelemaan hetki yhtä saapuvaa konetta. Sitten ajettiin bussilla rantaan, josta siirryttiin kumiveneillä paattiin. Info-tilaisuus ja lounas. Lähdettiin hiljalleen ajelemaan Santa Cruz-saaren luokse.

Kumiveneillä rantaan ja 1½ tunnin kävely. Kahlaajia, sorsia, liskoja. Sitten päästiin pulahtamaan Tyyneen Valtamereen. Kumiveneillä takaisin paatille ja ihanaan kuumaan suihkuun. Täällä oli reissun parhaat suihkut!

Päivällinen ja oman pikkuporukan "iltahuuto". Galapagosin lajimäärä nyt 34.

Nämä merileijonat oli viehättäviä otuksia!




Meidän paatti






Onkos tässä itse Lordi?






Kaksi Kaijaa ja kaktukset. Piikikkäitä?




Laavaa ja hiekkaa

[Kaija]

MAANANTAI 3.10.2011
GALAPAGOS

Herätys olisi ollut vasta klo 6.30. Ennen neljää herättiin, kun ankkuria nostettiin kovalla kolinalla ja paatti lähti jatkamaan matkaa. Ajettiin muutama tunti ja sitten ankkuroiduttiin Rabida-saaren lähelle.
Pasi lähti kannelle tähystämään ja toi mulle pikakahvia juuri sopivasti, kun olin noussut ylös.

Jätin aamupäiväretken väliin, kun maha oli sekaisin.

Lounaan jälkeen siirryttiin Chinese Hat-saaren luokse. Pasi ja "toinen Kaija" halusivat kokeilla snorklausta ja me Matin kanssa lähdettiin mukaan ottamaan kuvia. Lähdettiin kumiveneillä liikkeelle. Pasille riitti muutama minuutti kovassa aallokossa; Kaija jaksoi hiukan pidempään.
Eli ei ollut meidän väestä snorklaajiksi. Nähtiin kuitenkin galapagosin pingviini ja galapagosin hiirihaukka!

Osa porukasta kävi retkellä Chinese Hat-saarella. Uusia lintulajeja ei ollut luvassa, joten mä jätin retken väliin.
Illallisen jälkeen laiva lähti kohti Genovesa-saarta. Ihan hirvittävää rynkytystä ja keikutusta. Pelotti ja piti taistella, ettei tulisi huono olo.










Sitä Hard Rock Hallelujaa-porukkaa??






Kiinalainen hattu





Lisää räpyläjalkoja





Bongaa Pingviini!!!