JOULUKALENTERIN 12. LUUKKU
12.12.2011
Jouluun on enää 12 yötä ja sitten aattoiltana lasten riemuksi ja miksei vanhempienkin iloksi saapuu vanha, ikivanha ystävämme
Joulupukki.
Joulupukin historiaa tutkiessa kansainvälisesti tunnetun joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa
Pyhä Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena), jonka nimestä (lat.
Sanctus Nicolaus) johtuvat hahmon nimet monissa kielissä, esimerkiksi englanninkielinen nimitys
Santa Claus ja alankomaalainen
Sinterklaas. Hänen kotikaupunkinsa Myra sijaitsi Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella.
Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys.
Legendan mukaan Pyhä Nikolaus kohdisti paljon huomiota lapsiin, jonka vuoksi häntä pidettiin keskiajalla lasten suojelijana. Esimerkiksi Hollannissa lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta. Tapa levisi hollantilaisten protestanttien mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa vuosisatojen kuluessa Nikolaoksen legendasta muodostui yhdysvaltalainen Santa-hahmo, engl. Santa Claus. Nimensä Santa Claus sai hollannin Sinterklaas-nimestä, joka puolestaan polveutui Nikolauksesta.
Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Tavan levitessä maahan se yhdistyi suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa. Syntyi
suomalainen joulupukki, joka perinteisesti pukeutui harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun yhdysvaltalaisen Santa Claus -joulupukin vaikutuksesta.
Euroopassa puolestaan Martti Luther halusi korvata mielestään liian paavillistuneen Nikolauksen juhlan, ja kehitti jouluaatoksi Christkind-juhlan (saks. Kristus-lapsi), jossa lahjat toi Jeesus-lapsi eikä Nikolaos. Myöhemmin Keski-Euroopassa juhlan nimi muuttui muotoon
Kriss Kringle, jota nykyisin pidetään esimerkiksi Saksassa Joulupukin toisena nimenä.
Santa Clausin nykyinen ulkoasu kehittyi Yhdysvalloissa, jossa Pyhä Nikolaus ja Kris Kringle (engl. Criscringle) yhdistyivät ja syntyi Santa Claus-joulupukkihahmo.
Philadelphialainen kauppias J. W. Parkinson palkkasi noin vuonna 1841 markkinointitemppuna Criscringle-asuisen miehen kiipeämään kauppansa savupiippuun. Vuonna 1863 pilapiirtäjä Thomas Nast kehitti oman versionsa Joulupukista. Hän lisäsi hahmolle viikset ja parran sekä puki sen turkikseen. Hänen vuonna 1881 julkaistu teoksensa Merry Old Santa Claus on jo melko lähellä nykyään tuntemaamme Joulupukkia. Vuonna 1885 bostonilainen kirjanpainaja Louis Prang painoi joulukortteja, joissa hän esitteli punapukuisen Joulupukin. Tätä ennen Joulupukin asut olivat olleet vaihtelevasti sinisiä, vihreitä, violetteja tai harmaita.
Nykyisin Joulupukki kuvataan kilttinä, punanuttuisena, pyöreävatsaisena vanhana miehenä, jolla on suuri valkoinen parta ja silmälasit. Pukin kotipaikkana pidetään kulttuurin mukaan joko Suomen Korvatunturia, pohjoisnapaa, pohjoista Kanadaa, Grönlantia tai Taalainmaata.
Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin ja kekripukkiin.Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki.
Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia. Hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.
Myöhempinä aikoina tutuksi tullut joulupukki muistutti ulkoasultaan hyvin paljon nuuttipukkia aina 1940-luvulle asti. Naamari oli tehty tuohesta, paperista, pukin tai lampaan nahasta ja siinä oli reiät silmille, nenälle ja suulle. Jalat ympäröitiin joskus vohlan tai lampaan nahoilla, toisena jalkana voitiin käyttää hevosen kaviota. Pääpukkia kutsuttiin paroniksi. Hänellä oli naamari, oljista tehty takki, lakki ja pamppu sekä vyössä paljon tiukuja ja pitkä puumiekka. Talosta taloon kiertelevän joukkion oli tarkoitus pysytellä tuntemattomina koko vierailun ajan. Isäntäväen huvina oli taas yrittää tunnistaa vieraat.
Nuuttipukin naamari, vanha joulukortti ja nuuttipukki
Nykyisen suomalaisen jouluperinteen mukaan Joulupukki asuu Joulumuorin, tonttujen ja porojen kera Korvatunturilla, Suomen Lapissa. Joulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat Joulupukin pajassa Korvatunturilla ja tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat olleet kilttejä. Suomessa Pukki tulee taloon jouluaattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa. Joulupukki sanoo yleensä tullessaan "Onkos täällä kilttejä lapsia?". Brittiläis–amerikkalainen joulupukkiperinne on vaikuttanut suomalaiseen perinteeseen huomattavasti. Suomessa on tapahtunut niin sanottu perinteiden sekoittuminen, jossa joulun isähahmo "Father Christmas" (brittiperinteen mukaan) on saanut Joulupukin nimen (suomalaisen perinteen mukaan). Vanha pakanallinen joulupukki todellakin muistutti ulkonäöllisesti pukkia.
Nykyinen joulupukki lähdössä Korvatunturilta Suomen Lapista poroineen
Euroopassa monet kristilliset ryhmät ovat kritisoineet joulupukkia siitä, että se vie huomion pois joulun todellisesta sanomasta. Saksassa ja Itävallassa alkoi vuonna 2006 "Kieltäkää pukki" -kampanja, jonka johdosta joulupukkia ei päästetty joulumarkkinoille. Heidän mielestään joulupukki on amerikkalaisten luoma Coca-Cola hahmo.
Oikein hyvää joulunalusaikaa ja sen oikean joulupukin odotusta kaikille pönttöläisille!
mese ja
