Siis tänäiltana piti olla täyskuunpimennys.
Meillä ainaki oli taivas paksussa pilivessä.
Lunta nakkeli, eikä mittään erikoista näkyny
taivaalla. Talitintti oli saanu kuvan. Hyvä!
Me ooteltiin sitä punaoranssia kuuta. Jota
ei meillä ainakkaan näkyny koskaan.
Lissäys:
Nyt on ihan pakko kylelleen mennä.
Tuulikoon sissäinen kello herättää
hänet 4.45, niinku joka aamu. Kun
hän lähtee lenkille tai nyplää pitsiä
ennen töihin lähtöö. Hei HALOO!!!
Onneks hänellä on neule mukana
tällä kertaa.
Siis eilen, lauantainakin hän heräs
sammaan aikaan ku muinakin aamuina.
Eli klo 4.45.
Arvatkaapa, tekikö pikkusen tiukkaa,
kun piti nousta ylös monta tuntia
ennen ku on herännytkään? Ja Tenho ei
vielä ollu menny ees nukkummaan.
Saati sitten minä. Voi ziisus.
Ehkä me Tenhon kans kestettään
kaikki tämä. Onhan hän niin inaha
ihminen. Eihän meitä kukkaan muu
kestäskään... Saati sitten siivoiskaan
täällä. Ja me rakastettaan
häntä. Runsaasti.