Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Kaitsu.]

Ehkä tästä on keskusteltu, en nyt vaan löytänyt.

Joskus kauan sitten hankin kirjan, jossa oli esitelty syötäväksi kelpaavat Suomen luonnonvaraiset kasvit, mutten nyt löydä sitä mistään. Nokkonen, voikukka, maitohorsma, ketunleipä, suolaheinä, koivunlehdet, kuusenkerkät ja tavallisimmat marjat, nämä tietävät kaikki, mutta ravinnoksi tai mausteeksi kelpaavia kasveja on paljon muitakin. Noita olisi kiva tietää ja lapsillekin opettaa.

Ketunleivästä sanottiin jossain, että se olisi lievästi myrkyllinen, muistaakseni siitä uutisoitiinkin jokin aika sitten. Se maistuu happamalta, samalta kuin suolaheinä, koska molemmat sisältävät oksaalihappoa, jota on myös raparperissa. Se on liiallisena jossain määrin haitallista, jonka vuoksi raparperin kanssakin suositellaan nautittavaksi maitotuotteita, jotka neutraloivat oksaalihapon. Sellaisina mitättöminä määrinä kuin esim. ketunleipää pystyy maasta suuhunsa noukkimaan, mitään vaaraa ei nähdäkseni ole. Raparperia syödään paljon suurempi määrä kerralla. 

Millaisia kokemuksia pönttöväellä on luonnonvaraisten kasvien käyttämisestä ravintona. Kerätäänpä tähän joitakin faktoja.

[Jarmo]

Ketunleipää syödään vähäsen, löytyy pitkin omaa "metsää" ja ruohosipulikin kasvaa villinä ainakin ahvenanmaalla, molemmat maistuu ja mukava jos tuntisi enemminkin syötäviä kasveja

[Tiina]

Mä olen käyttänyt luonnonkasveja tosi vähän syötäväksi. Nokkosta joskus olen kerännyt ja lisännyt muurinpohjalettutaikinaan. Ja kerran keräsin vadelmanlehtiä ja joitain muita lehtiä teeksi, mutta niistä tehty tee maistui lähinnä ilveksen k...lle, lainataksen edesmenneen äitini sanoja jos joku juoma maistui pahalle . Jos teeksi käyttää niin lehtiä pitäisi kait jotenkin hiestyttää tms. silloin maku olisi parempi.
Kiinnostusta mullakin kyllä tähän aiheeseen on ja just eilen kun keräsin villiintyneiden mustaherukkapensaiden lehtiä Louhisaaren juomaan, niin samalla silmäilin mitä kaikkia syötäviä kasveja samoilla paikoilla kasvoi.
Voikos muuten mesiangervoa käyttää syötäväksi?

[telkkinen]

Nokkosmuhennosta olen tehnyt joka kevät uusista aluista.
Ja kuusen kasvannaisista flunssaan keitellyt teetä.
Vadelmanlehtiä olen kuivattanut Veralle eli juoksun jälkeistä valeraskautta ehkäisemään.
Jossain vaiheessa keräsin mökiltä siankärsämöä ja koivunlehtiä, niistä ja terveysjuomia keittelin
vaan nyt on laiskahko vaihe meneillään. Nokkosta ainostaan olen tänä keväänä käyttänyt.

[Ikka]

Itse asiassa olisi helpompi ottaa selville, mitä EI VOI SYÖDÄ . Lähes kaikki ovat syötäviä , mutta kaikki eivät maistu. Heinää tuskin viitsii syödä, mutta apilan kukista saa hyvää teetä ja niitä kuin sen lehtiäkin voi laittaa salaattiin. Harmi, että monet vihaavat voikukkaa, sillä sen kaikki osat ovat syötäviä. Varsi tosin on kitkerä.Juurista kahvia tai parsan tapaan käytettynä, lehtiä salaattiin, kukista erinomaista simaa, jne.
Kaikissa kasveissa nuoret versot ovat parhaita, kuten esim. horsmassa.
Juuresten harvennusversot salaattiin tai johonkin keittoon tai pataan.

Luonnonkasvien käytöstä yksi parhaista kirjoista on Rautavaaran kirja, mutta uudempiakin käyttöoppaita löytyy.

Tärkeintä on tietää, miten on parasta kutakin kasvia käyttää. Perusperiaate on, että aina nuori verso on paras.
Eläimet osaat välttää myrkylliset kasvit.

Kannattaa esim. kuuklettaa Suomen myrkylliset kasvit niin pääsee alkuun. Luonnonkasvit sisältävät huomattavan paljon vitaaliaineita eikä niitä tarvitse edes kauheita määriä ahtaa itseensä. - LUONTO ON ANTELIAS.

[telkkinen]

Rautavaaran kirja löytyy minun kirjastostani ja ahkerasti sitä jossain vaiheessa tuli hyödynnettyäkin.

[-muru-]

http://raakaravintoa.blogit.fi/keraa-satoa-talven-varalle/

ja
.
http://raakaravintoa.blogit.fi/lahikaprista-voikukannupuista-ja-raparperista/

Minä tuolla kieli pitkällä luen noiden herkuista. Kun vaan saisi itsestään irti.

Nuo ovat varmaan ihania lisäkkeinä ja tosi ravintorikkaita.

[Tiina]

Piti oikein pari opusta lainata kirjastosta tästä aiheesta.
Toinen on Peelle Holmberg, Marie-Luise Eklöf, Anders Pedersen: Mauste- ja terveyskasvit luonnossa ja toinen
Simo Moisio, Yrjö Mäkinen, Marja Tuominen, Jukka Vauras: Luonnonyrttiopas

Noista luin, että mustaherukkaa kasvaa suomessa ihan luonnonvaraisenakin.

[Marjuli]

Tämä on mielenkiintoinen aihe! Rautavaaran kirja oli jossain vaiheessa "raamattuni"! Kiitos Kaitsu, että otit aiheen esille!

Minä olen käyttänyt kaikkia mainitsemianne luonnonyrttejä: koivunlehtiä, nokkosta, vadelman lehtiä, siankärsämöä yms.
Lisäksi olen ottanut koivunmahlaa keväisin ja puhdistanut sillä itseni ja koko perheen.

Puolukan ja sianpuolan lehdet ovat hyviä rohdoksia ja ne ovat luonnon antibiootteja.
Nykyisin suurinta herkkuani on vehnänoras, jota kasvatan itse ja teen siitä itselleni shotin. Aijai! Ryyppy tekee terää! 

Kaikenlaisia luonnonyrttejä voi aina laittaa smootheihin.

[Kaitsu.]

Kannattaa esim. kuuklettaa Suomen myrkylliset kasvit niin pääsee alkuun.

Noh, eipä noita olekaan kuin muutama:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Myrkylliset_kasvit

Sienestystä harrastin joksus, ja periaatteeni oli poimia vain tuntemiani, "syötäväksi kelpaavia" (=makuasia) sieniä. Samaa kannattaa ehkä soveltaa kasveihinkin.

Myrkyllisyys on suhteellinen käsite. Aika monet noista mitä katsoin, luokitellaan lievästi myrkyllisiksi. Olen nähnyt kanin syövän kielon lehteä, samoin koiran laiduntavan kieloja, eivätkä kummatkaan niistä olleet moksiskaan. Pahimmat myrkyt löytyvät toki suoraan luonnosta. Enemmän taitaa olla niitä kasveja, jotka eivät ole myrkyllisiä mutta maistuvat pahalta, ettei niitä voi syödä.

[inke]

Mulla on myös Rautavaaran kirja ollut ainakin 30 vuotta.
Eipä ole tullut hyödynnettyä muutakuin nokkosta muhennoksessa,vaikka aineksia olis ympärillä.
Tietysti lapsena syötiin suolaheinää ja imeskeltiin apilankukkia.

[Tiina]

Yksi facebook-kaveri laittoi tällaisen reseptin. Voisikohan tuossa käyttää jotain muuta juustoa kun mä en tykkää vuohenjuustosta.

Tämä siis suoraan ystäväni päivitys facebookista, hänen luvallaan julkaisen täällä:

Vieraili ystävän villivihannestarhassa, jonka tuloksena pyöräytti illanvilakalla suussa sulavaa ja kielen mukanaan vievää leivänpäällyslevitettä. Ainekset: vuohenputkia pieneksi silputtuna pari reilua kourallista, ripaus sormisuolaa, loraus rypsiöljyä, liraus punaviinietikkaa. Nämä sekaisin ja sitten joukkoon vuohenmaitojuustoa siivu kerrallaan. Vaivaten ja vatkaten, eli koko pötköllinen. Niin maukasta, että ei sanotuksi saa :)

[Hilu]

Oletteko syöneet pihasaunioita? Kokeilisikohan tässä linkissä olevaa reseptiä http://lehti.luontoportti.fi/fi/lajiesittely/pihasaunio  . Vai meneekö mansikkaherkku siitä pilalle...

[Pyyhältäjä]

Ketunleivässä on oksaalihappoa, jota on myös ainakin pinaatissa, raparperissa, punajuuressa ja ketunleivässä. Oksaalihappo on lievä toksiini (myrkky), joka ärsyttää suolen seinämiä. Siksi sitä sisältävien kasvien kanssa on suositeltavaa käyttää maitotuotteita, jotka neutralisoivat hapon. Munuaisviasta kärsiville ja raskaana oleville oksaalihappoa sisältäviä ruokia ei suositella.

Tuoreella raparperillä voi hinkata pois ruostetta ja valkaista tummuneita, hapon kestäviä pintoja. Oksaalihappoa voi käyttää myös puretusaineena kasvivärjäyksessä ja sitä saa apteekista valmiina jauheenakin.


Nokkonen on tuttu kasvi keittiössä. Se sopii moneen mukaan: keittoihin, kastikeisiin, piiraisiin, lättyihin, leivontaan... Mesiangervon kukista saa miellyttävän makuista ja tuoksuista iltateetä, jota voi sekoittaa muidenkin teeainesten sekaan, kuten vaikkapa vadelmanlehti- ja mustaherukanlehtiteehen.  Pihasaunio sopii ainakin salaatinkastikkeisiin ja punaisen lihan mausteeksi. Maku on aika ryytinen, joten kannattaa kokeilla alkuun pienillä annoksilla. Katajanoksan palanen antaa hyvää makua savustetulle kalalle ja lihalle.

Siankärsämön käsissä hieman hajalle hierotut lehdet ja kukat auttavat helpottamaan hyttysten ja nokkosten pistoissa. Piharatamon hieraistu lehti viilentää myös mukavasti kuumottavaa ihoa.

Tästä linkistä löytyy paljon hyötytietoa luonnon ja puutarhan kasveista mm. rohtoina ja ruokana.

http://www.yrttitarha.fi/alasivu.html