Aurinkoista kesäaamua sateiden jälkeen.
Vapaaehtoistyötä taas monenmoista täällä kotikonnuilla. , vanhukselle pihahommia, sekä kyläyhdistyksen klappitalkoot kyläsaunalla.
Läntisessä Suomessa kävin saaristoalueella tutustumassa kylätoimintaan jne jne..
Askareiden keskelle sain suruviestin, veljeni nukkui pois kotiimme johtavalla tiellä palatessaan hautausmaalta vanhempiemme hautaa hoitamasta, Pyörästä oli kumi puhjennut ja hän talutti sitä loppumatkan. 75 vuotta tayttä elämää loppuun asti, voisko elämä kauniimmin päättyä, kuin kauniina kesäiltana kotitiellä , keskellä lintujen laulua ja kukkien tuoksua.
Ikävä tuo mieleeni yhteiset muistot lapsuudesta lähtien, luontoretket ja monet muut yhdessä otetut askeleet. Ja minun kun piti tehdä kaikki hänen perässään, linnunpontöt, kippiautot, kalanpyydykset ym..urheilusuorituksissa tietenkään en samaan yltänyt. Naapurin isännän juuri saattelimme ja viime keskiviikkona luokkakaverini uurnanlaskuhetkessä myös olin, siellä lapsuuteni maisemilla.
Kaunista kesäpäivää kaikillen, askeleita kukkien keskellä, lintujen laulussa!