Paljon Onnea!
Elämässä on paljon pieniä hetkiä,
jotka vain jäävät mieleen.
Ne ovat haaveiden retkiä
arjen harmaiden askarten viereen.
Ehkä sellainen hetki oli silloin,
kun kuulit käen kukkuvan.
Tai muistatko ehkä milloin
näit rauhan kasvoilla nukkuvan?
Ja kenties sä muistat senkin,
kuinka linnut pensaassa lauloi.
Taikka muistat puunlatvojen lenkin,
jonka kaiussa sirkat nauroi.
Vai muistatko kenties sen
kuinka viima pöllytti lunta?
Tai näit iltaruskon hetkisen,
jonka rauhassa oli kuin unta?
Entä onko mielessäs tunne tuo,
kun kasteruoho kutitti jalkaa?
Ehkä muistat kävelyn ystävän luo
kun sadekuuro oli vähällä alkaa.
Sitä koskaan ei tiedä koska hetki tuo
kohdalle tulee ja hedelmän kantaa.
Toivon, tämä runoni sulle sen hetken luo;
sillä sen sulle tahtoisin antaa.
– Juha Taina -
