Pönttölän joulukalenterin 5. luukku5.12.2012 nimipäiviään viettävät Selmat
JOULUN AJAN LÄMPIMÄT JUOMATPerinne alkoi Saksan linnoissaVarhaisimmat historialliset viittaukset glögiin tunnetaan 1400-luvulta. Kerrotaan, että saksalaisissa linnoissa Reinin varrella alettiin kuumentaa punaviiniä ja lisätä siihen erilaisia mausteita. Tätä glühwein-nimellä kutsuttua juomaa eli hehkuviiniä nautittiin kylmän karkottamiseksi kosteina talvikuukausina. Vähitellen siitä muodostui jouluperinne, joka levisi suureen osaan Pohjois-Eurooppaa.
Hehkuvia hiiliä viiniinJo muinaisilla roomalaisilla oli kuitenkin vastaavanlainen juoma, jota he kutsuivat nimellä conditum paradoxum. Nimitys tarkoittaa suunnilleen ”yllätyksellistä maustamista”. Neljänneltä vuosisadalta peräisin olevassa kirjassa ”De re coquinaria” (”Keittotaidosta”) kuvataan, miten roomalaiset valmistivat ”glögiä”:
15 sextariusta (8 litraa) hunajaa kaadetaan metalliastiaan, ja siihen lisätään 2 sextariusta (1 litra) viiniä.
Seosta kuumennetaan hitaasti heikolla tulella ja samalla sitä hämmennetään koko ajan risuvispilällä.
Kun seos alkaa kiehua, lisätään tilkka kylmää viiniä ja seos otetaan pois tulelta jäähtymään. Tämä toistetaan kaksi tai kolme kertaa.
Seuraavana päivänä valmistusta jatketaan ja seokseen lisätään 4 unssia (110 grammaa) jauhettua pippuria, 3 scrupuloa (3,5 grammaa) mastikaa eli pistaasipuun pihkasta tehtyä maustetta, 1 drakma (3,4 grammaa) laventelia ja sahramia sekä 5 drakmaa (17 grammaa) paahdettuja taatelinsiemeniä.
Sen jälkeen lisätään sen verran viiniä, että seoksesta tulee ohutta ja juoksevaa.
Lopuksi lisätään vielä 18 sextariusta (noin 10 litraa) kevyttä viiniä. Jos juomasta on tullut liian kitkerää, makua voi pyöristää lisäämällä siihen hehkuvia hiiliä!
Juomaa voitaneen pitää glögin esikuvana. Suuria annosmääriä on varmastikin tarvittu roomalaisten riehakkaissa juhlissa, joissa tiedetään muun muassa keisari Neron nauttineen tätä maustettua viiniä.
Glögi on maustettu, kuumana nautittava, yleensä alkoholipitoinen juoma (vertaa Glühwein, hehkuviini). Glögin kantamuotoa, maustettua viinaa, käytettiin muun muassa virvoittamaan kylmässä säässä ratsastaneita tai hiihtäneitä viestinviejiä ja postimiehiä Pohjoismaissa.
Glögin valmistus aloitetaan kiehauttamalla vettä ja lisäämällä siihen mausteita. Muutaman minuutin haudutuksen jälkeen seos siivilöidään ja siihen lisätään esimerkiksi mustaherukkamehua ja kirkasta viinaa, rommia tai muuta alkoholijuomaa sekä manteleita. Glögi voidaan myös valmistaa viiniin. Yleisimmät suomalaisen glögin mausteet ovat neilikka, kaneli ja inkivääri, joilla saadaan glögiin jouluinen maku. Suomessa glögi yhdistetään yleensä jouluun. Muita yleisiä mausteita ovat pomeranssinkuori ja kardemumma. Glögiin käytetään usein samoja mausteita kuin piparkakkuihin. Lisäksi glögissä voi olla rusinoita tai manteleita.
Kaupoissa valmiina myytävät glögit perustuvat nykyään yleensä rypälemehuun, joskus myös mustaherukkamehuun, sekahedelmämehuun, omenamehuun tai viiniin. On olemassa myös väkevämpiä, rommipohjaisia glögejä. Kaupoista saatava valmisglögi lämmitetään ennen tarjoilua, mutta jos se on viinipohjaista tai väkevän alkoholista, sitä ei tule lämmittää kiehumispisteeseen asti. Kokonaisten manteleiden tai rusinoiden laittaminen glögiin joko lämmitettäessä tai juuri ennen juomista on tavallista.
1800-luvun alkupuolelta alkaen glögi on ollut miesten talvijuoma, johon sekoitetettiin mehua, siirappia ja viinaa ja sekoitetus kuumennettiin. Padan pohjalle laitettiin mausteita ja se nautittiin laskiaisen yhteydessä ulkosalla. Glögi on tullut Suomeen Ruotsista. Vielä 1800-luvun lopussa juotiin glögiä, johon oli sekoitettu viiniä, mutta kieltolain myötä glögin juonti hävisi melkein kokonaan. 1920-luvulla Jalostaja yritti tuoda markkinoille tehdasvamisteista glögiä, mutta tuote ei menestynyt. Kieltolain jälkeen 1930-luvulla glögiä mainostettiin suomenruotsalaisissa aikakauslehdissä ja 1950−1960-luvuilla glögin juonti oli lähinnä suomenruotsalainen perinne. 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa glögireseptejä alkoi ilmestyä myös suomenkielisissä aikakauslehdissä, jonka jälkeen glögistä on tullut koko Suomen jouluperinne.
Suomen sana glögi on peräisin ruotsin sanasta glögg, joka puolestaan on muotoutunut sanoista glödgat vin eli lämmitetty viini.
Linkkinä Valion tuotteet, joiden kanssa puuhastellessa meillä menee syyskausi mukavasti:
http://www.valio.fi/tuotteet/mehut-ja-marjakeitot/valio-hehku-mausteinen-rypalejuoma-kausituote/Valion ohje glögin lämmittämiseen:Glögin lämmittäminen on helppoa ja nopeaa, kunhan muistaa muutaman tärkeän asian.
Seuraa pakkauksessa annettuja lämmitysohjeita, sillä Valio Glögi ja Valio Hehku® ovat happamia (glögin pH on 3 - 3,5) juomia ja ne tarvitsevat laadukkaat, happoisuutta kestävät kuumennus- ja tarjoiluastiat.
Kuumenna Valio Glögi ja Hehku® noin + 70°C asteiseksi - älä keitä – teräs-, teflon- tai lasiastiassa sekä mikrossa mikronkestävässä astiassa.
Käytä kuumennusastiana astianpesukoneessa pestyä teräs- tai lasiastiaa. Konetiskipesuaine irrottaa niistä tehokkaasti lian ja vesijohtoveden saostumat. Silloin juomiin ei irtoa metallisaostumia.
Mikäli käytät pinnoitettua kattilaa, kuten teflon, tarkista että kattila on ehjä. Jos kuumennat pienen määrän glögiä mikrossa, käytä kuumankestävää lasia tai mikronkestävää posliiniastiaa - ilman metallipidikettä ja lusikkaa.
Älä kuumenna glögiä tai Valio Hehku® juomaa kuparikattilassa tai vedenkeittimessä, koska silloin niihin saattaa liueta myrkyllisiä raskasmetalleja.
Pese tarjoiluastiat kuten kuumennusastiat. Jos käytät pumpputermoskannuja, kaada ennen tarjoilua puhtaaksi pestyyn pumppukannuun noin puoli litraa kuumaa sitruuna- tai etikkavettä. Pumppaa tämä happoinen neste koneiston läpi, heitä se pois ja huuhtele kannu vielä hyvin. Happoinen neste irrottaa termoskannusta ja koneistosta ylimääräiset saostumat ja maut.
TOIVON TEILLE KAIKILLE PÖNTTÖKAVEREILLE TUNNELMALLISIA HETKIÄ KUUMA MUKI KÄDEN ULOTTUVILLA! Lähteet:
http://historianet.fi/joulukalenteri/3-joulukuuta-mistae-gloegiperinne-juontaa-juurensahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Glögi
http://www.valio.fi/tuotteet/mehut-ja-marjakeitot/valio-hehku-mausteinen-rypalejuoma-kausituote/http://www.valio.fi/yritys/lammita-glogi-oikein/