Käpytikka (
Dendrocopos major) on tikkalintuihin kuuluva lintu. Käpytikka on Suomen runsaslukuisin tikkalintu. Käpytikan pituus on noin 25 senttimetriä ja siipien kärkiväli 38–44 senttimetriä. Käpytikalla on valkoinen vatsa, joka rajoittuu jyrkästi punaiseen alaperään. Sen kupeet ovat viiruttomat ja hartioissa isot valkoiset laikut. Siipisulat ovat valkoisia poikkiraitoja lukuunottamatta mustat. Vanhalla koiraalla on punainen laikku takaraivolla, mutta naaraalla päälaki on kokonaan musta. Nuorilla yksilöillä, varsinkin koirailla, päälaki on kokonaan punainen.
Käpytikan kutsuääni on lyhyt, voimakas ja terävä "kjik”. Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi myös tolppien metallisuojuksia, lampunkupuja ja muita paikkoja, jotka antavat hyvän kaikupohjan. Hermostuneena käpytikka päästää karhean ja käheän ”kji-krä-krä-krä-krä”-sarjan.
Suomessa käpytikka pesii koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Käpytikan parimäärä Suomessa on 300 000 – 700 000. Käpytikka ei ole muuttolintu, mutta huonoina siemenvuosina pohjoisen käpytikat vaeltavat etelään ja lounaaseen.
Käpytikan pääravintoa on syyskesästä myöhäiseen kevääseen havupuiden siemenet. Kesäisin käpytikka syö hyönteisiä ja niiden toukkia. Talvisin käpytikka voi käydä ruokintapaikoilla syömässä talia ja siemeniä.
Huhti–toukokuussa tikkapari hakkaa pesäkolon lahoon haapaan, koivuun tai leppään. Touko–kesäkuussa naaras munii 4–7 valkeata munaa. Emot hautovat munia 10–12 vuorokautta ja ruokkivat poikasia pesään 21–25 vuorokautta. (Wiki)