Silmukoita ja taas uusia silmukoita Hömiksen silmissä varmaan vilisee.
Paljon olet lapasia jo väkertänyt Onnittelut niistä
ja tulevistakin.
Aune Mäkisen runo:
"Ei minusta ole koskaan /joukkojen edessä
marssimaan/tai barrikadeilla laulamaan,/mutta
minä voin/solmia kengännauhoja,/pyyhkiä
kyyneleitä,/etsiä silmälaseja,/puhaltaa
kohmettuneisiin käsiin,/avata ovia,/lukea
päiväntekstiä-/tai mitä tahansa tällaista,/sillä
niin monelta puuttuu yhä/ kädet,jalat,
silmät.