Just tänään kuulin, kuinka olen hyvä kuuntelija ja "tukeva" olkapää ystävältäni, että hän sanoi olevansa onnekas ihminen kun on minut saanut ystäväkseen.
Eläinten kanssa tulen toimeen loistavasti. Ja olen oikein hyvä ja empaattinen hoitaja sanoi äiti ja äidin
sairaalakaverit kaipaavat kovasti minun seuraani, että ehkä olen jossakin asiassa onnistunut jos muuten
rungoltani olen ihan "mätä"
Menikö kehut ja itsekehut sekaisin