Jälleen on viikon paras perjantai.
Jokkaiselle mielenaurinkoisen pais-
tetta perjantaihinne.
Erityisesti Kaijalle ja lähheisilleen läm-
pimiä ajatuksia. Kyllä tällaiset päivät
on sieltä pahemmasta päästä. Monesta
on itsellä kokemusta kertyny.
Viikko sitten menehtyi syöpään eräs mut-
kan kautta sukulainen. Ei olla yhteyttä pi-
detty vuosikymmeniin, joten ei tule asiaa
sen kummemmin notteerattua. Pannee
kuitenkin ajattelemmaan asiaa taas enem-
män. Lähempänäkin kun on syöpäsairaita
ihan riittävästi.
Omasta kokemuksesta oon tullu siihen tu-
lokseen, että miks lähtee ulukomaille naa-
ma nurinniskoin nuilottammaan, ku kotona
saa tehä sitä ihan ilimaseks. Anniinalle myö-
täajatukset.
Ja kaikille kippeille myös.
Positiivaritenavat
Nelivuotiaat Liina ja naapurin Anna
leikkivät kotia. Liina olisi halunnut
olla äiti ja määräsi, että Anna on
isosisko. Anna halusi kuitenkin olla
kissa. Kuuntelin hetken ja kysyin
Liinalta, miksei Anna saa olla kissa,
kun kerran haluaa? "No kun mä olen
allerginen", kuului vastaus.
-Äiti