Huomenta
Äsken oli niin aurinkoista ja nyt taivas tummeni ihan ykskaks
Marle kävi (viime yönä) meillä kylässä. Laittoi niin hienon lintujenruokinnan minun parvekkeelleni, että ihastella piti. Naurettiin, että kyllä Marle keinot keksii kun olin niin surullinen siitä etten voi enää lintuja ruokkia.
Marle kun lähti luotani pois ja aukaisi oven Vera karkasi mukaan. Ei kuullut eikä nähnyt minua vaikka normisti kulkee kaiken aikaa perässäni. Minä jäin itkusilmässä perään huutamaan. Ei auttanut.
Ajattelin, että Marle kyllä palauttaa Veran takaisin, on senverran reilu ihminen. Ja niin kävi. Vera nukkuu nyt makkarin sängyssä, joten Kiitos.
Että tämmöinen uni
Päivällä taas ajelen äidin luokse kahvittelemaan. Näissä merkeissä tätä päivää mennään.
Mukavaa sunnuntaita kaikille.