Tänään ostin kolme uutta heijastinta. Laitoin hihansuuhun ja laukkuun. On todella pimeää ja täällä katuvalot ovat huonot ja osin olemattomatkin. Tulin bussilla eestin tunnilta. Jäin pois meidän pysäkillä, aivan taloni kohdalla. Täällä autoilijat ovat todella huomaavaisia - suojatietä ylittäville annetaan aina tilaa.
Oli juuri alkanut sataa ja asfaltti oli aivan märkä ja pimeä. Läksimme ylittämään suojatietä. Edelläni meni äiti poikansa kanssa. Toiselta puolelta autot pysähtyivät ja antoivat tilaisuuden mennä. Kun olimme keskellä ajotietä - katsoin oikealle.....
Sieltä tuli auto täydessä vauhdissa ja suoraan meidän eteen. Ennätin juuri ja juuri ottaa pari askelta taaksepäin. Poika, joka kulki ensimmäisenä - jäi auton tönäisemäksi ja lensi katuun. Auto jarrutti hullun lailla - olimme shokissa .
Jotenkin sain soitettua poliisin ja joku ohikulkija soitti ambulanssi. Ambulanssi tuli ja tutki pojan. Kaikki oli onneksi kunnossa.
Sitten tulivat poliisit. Ja sitten kohta toiset poliisit. Äiti meni poikansa kanssa kotiin ja sovimme,. että minä jään kertomaan poliiseille.
N iin siinä sitten änkytin ja änkytin ja selostin, mitä tapahtui.
Auton kuljettaja oli myös aivan lamaantunut. Hän kertoi, että hän ei todellakaan nähnyt meitä ennen kuin oli jo aivan kohdalla. Hän kertoi myös, että hän ei tiennyt, minne suuntaan hän väistää, koska minä astuin taaksepäin ja äiti ja poika eteenpäin.
Huh, heijastin on kyllä halpa homma, mutta nyt ei riittänyt. Minulla oli taskussa taskulamppu, mutta en sitä käyttänyt, koska arvelin, että meidät nähdään.
Kerroin tästä poliisille ja hän sanoi, että sitä tuleekin käyttää aina kun on näin pimeää.
Anteeksi tämä vuodatus, mutta olla yksin kotona tuollaisen jälkeen on aika hirvittävää. Olisin voinut olla itse se, joka jäi alle..............
Onneksi pojalle ei sattunut mitään.
