Pyhäinpäivä - mellä on allakassa "hingedepäev", olisiko suora käännös "henkien päivä". Mikään pyhäpäivä tämä ei täällä ole - kaikki toimii normaalisti.
Aika on rientänyt. Olen jo yli kaksi vuotta asunut täällä. Se oli niinkuin aina ihmisen elämässä suurten muutosten ja erojen aikaan. Ensimmäinen vuosi menee ihmetellessä, muuttolaatikoiden ja remontin keskellä. Ero työelämästä, ero entisestä kotimaasta, ero entisestä kodista - askel uuteen elämänvaiheeseen. Ei se hetkessä tapahdu. Toinen vuosi menee ymmärtäessä muutokset ja sitten seuraakin jo sopeutuminen ja tasaantuminen.
Elämä on nyt tällaista täällä ja tänne olen sopeutunut ja kiintynyt.
Työelämää ja ennenkaikkea työtovereita olen kaivannut, mutta vieraita riittää onneksi mukavaan tahtiin. Uusia ystäviä on löytynyt ja kaikenlaista ohjelmaa allakkaan kertyy mukavasti. En halua olla mikään aktiivinen eläkeläinen, elelen rauhalliseen tahtiin ja olen tyytyväinen. Kirjat ja käsityöt antavat mahdollisuuden rauhoittua. Tulihan tuota aktiivielämää jo elettyä enemmän kuin tarpeeksi!