Katselin äsken taas itsekin noita antamastani linkistä avautuvia sanoituksia, ja niin ne vain ne kansakouluajat jälleen elävästi mieleeni tulivat...
Iskelmistä puheen ollen... Vanhemmillani oli aikoinaan valtavat määrät niitä painavia savikiekkoja, ja kuulemma lempilauluni ihan pienenä on ollut Hei Mambo, Mambo italiano, hei Mambo... Sitä kuulemma olen aina pinnasängyssäni laulellut ja itseäni laulun tahtiin keikutellut...
Kun olin noin 12-vuotias, elin jo kiihkeää Beatles-kautta ja olin ekaa kertaa elämässäni rakastunut. Ihan oikeasti rakastunut!
Beatles oli ehdoton ykkönen, mutta lähes aina ollessani yksin kotona kaivoin esiin Mauno Kuusiston levyttämän Kertokaa se hänelle -kiekon ja kuuntelin sitä toistakymmentä kertaa peräkkäin... Haaveillen, tietty.
Nuoremman tyttäremme ollessa juuri reilun kahden ikäinen sattui eräs hauska tapaus. Kerran hiukan ennen joulua keskellä yötä tyttö nousi pinnasängyssään seisomaan ja lauloi unenpöpperöisellä äänellään: Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu...