Joulukalenterin 9. luukku
Joulukuun 9. Annan päivä
Pyhä Anna ja hänen puolisonsa Joakim olivat Neitsyt Marian vanhemmat, siis Jeesuksen äidinpuoleiset isovanhemmat. Heitä ei mainita Raamatussa edes Jeesuksen sukupuun yhteydessä. Heistä alettiin kertoa vasta 100-luvulla jKr., jolloin heidän elämänvaiheensa löydettiin Raamatun apokryfisistä kirjoituksista.
»Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan». Loitsuilla pyhitetty olut on ollut muinaissuomalaisten juhlajuoma. Oluen tehtävänä oli olla juhlamielen ja ilon antaja pidoissa. Hedelmällisyyteen liittyvissä juhlissa juopuminen saattoi kuulua asiaan, ja humala toi oluen ja viljan haltijan osaksi juhlaa.
Vanhoissa runoissa kuitenkin paheksutaan voimakkaasti riitaan ja väkivaltaan johtavaa alkoholin väärinkäyttöä. Oluen rinnalle tuli 1600-luvulta alkaen paloviina. Viinan myötä suomalaisten alkoholin käyttö lisääntyi ja arkipäiväistyi. Siinä missä olut oli pellon väen lahja juhlaa varten, viinaa naukkailtiin kansan keskuudessa pitkin päivää - kunnes sen korvasi kahvi.
Annan päivä oli alunperin puolivälissä joulukuuta 15. päivä, mutta se muutettiin 9. päiväksi v. 1702.
Suomalaisessa kansanrunoudessa hänestä on tullut Annikki, metsänemäntä, vihreäviitta, jolta aneltiin suojelua karjalle ja onnea metsämiehelle.
Ennen vanhaan Annan päivän aikaan joulukiireet alkoivat toden teolla. Annan päivänä tai jo edellisenä yönä leivottiin koristeelliset joululeivät. Iltayö nukuttiin ja puolilta öin noustiin leipomaan. Suuri joululeipä koristeltiin isolla aitanavaimella painetulla ristillä tai joulusilmillä. Silloin leipiin painettiin kasvojen muodot. Tämä toukoleipä eli kylvökakko oli tärkeä jouluisen ruokapöydän koriste.
Suuren kylvökakon taikavoimaan uskottiin eikä sitä syöty jouluna. Se kuivattiin ja piilotettiin jyvien joukkoon viljalaariin. Sen uskottiin antavan karjaonnea ja ennustavan tulevan vuoden satoa. Kun karja laskettiin keväällä laitumelle, leipä paloiteltiin karjalle ja talonväelle. Joissakin pitäjissä leipä syötiin kevään ensimmäisenä kylvöpäivänä. Osansa siitä sai kylvömies ja hevonen.
Annan päivä oli lyhyt, kissansylen mittainen, kaks hämärää vastakkain.
Annan päivänä vois vaikka leipoa näitä ruisvehnäjauhoyrttisavuporotorttuja:
Ohje:
250 gr voita
250 gr rahkaa
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 1/2 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
porotäyte:
100 gr savuporoa
180 gr yrttiutuorejuustoa
2 dl emmental-mozzarellajuustoraastetta
ripaus pippuria
voiteluun: kananmuna
Tehdään normaalisti taikina ja annetaan jäähtyä jääkaapissa puoli tuntia. Taikina kaulitaan levyksi ja tehdään 9x9 cm torttuja, joihin laitetaan yrttiporotäyte. Voidellaan kananmunalla ja paistetaan 225 asteessa uunin alimmalla tasolla 10-12 min. Tarjoillaan hieman jäähtyneinä.
Hyvää Joulunalusaikaa Pöntöille! 
Kauneimmat joululaulutmese
