Mielenaurinkoista larstaita kaikille.
Aamulla sateli lunta. Kolome astetta pakkasta.
Tuuli puuskuttaa välillä. Paksuja pilivenpulleroita
köllöttää taivaalla.
Kun kaitsu sulki tuon Pönttölän pelastusketjun, niin
kirijotan nyt tähän. Oon Hömiksen ja monen muun
kans sammaa mieltä, että elevytystoimia kyllä
kaivattaan, ennenku Pönttölä näivettyy ihan kokonaan.
Minun mielestäni voitaisiin taas tehdä se Kaijan luotsaama
pönttölän ylläpitokerräys Kaitsulle. Ihan mielelläni osallistun
sellaiseen, jos se järjestettään.
Ite oon yrittäny oman korteni kekkoon kantaa ja kirijottaa sen
verran, ku oon vaan jaksanu. Joskus on pää niin tyhyjä, ettei
sieltä palijo muille jaettavvaa heru. Joskus on taas kropan
kunto niin raihnainen, ettei pysty ja jaksa ees konneella istua.
Nyt on vasen takajalaka kävellessä kippee ja oikee levossa.
Siskon kunto ei ole kovin häävi. Koettaa sinnitellä morfiini
pumpun kanssa. Saa nähä kuinka kauan.
Eilisen päivän ilouutinen oli se, ettei minulla ja toisella siskolla
ole BRC-geeniä!!! Illalla nautittiin itetehtyä pitsaa viinillä ja vähä
muullakin kyytipojalla.
Positiivarit
AAMUN AJATUS
Suotta eilisen suruja pohdit.
Suotta huokailet aurinkoa,
joka ei ole vielä noussut.
Nyt on hetki, nyt on aika.
Ystäväni. Elä nyt!
PEUKUT PYSTYYN
Menin Posiolle maitotilakäynnille.
Emäntä ja isäntä odottelivat jo
pihalla. Isännällä oli oikean käden
peukalo kipsattuna. Minä kysymään,
että mitä sinulle on tapahtunut.
He vilkaisivat muikeasti toisiaan ja
emäntä kertoi: "Tuo ukonpirulainen on
sellainen kiusanhenki. Aina kun se
käyttää minua kirkolla ja kun tulen
takaisin autoon, se laittaa käden
penkille peukalo pystyyn ja vetäsee
alta pois kun istun. Mutta nytpäs se
ei kerennytkään."
-Eija