Kiva palapeli ja haastavilla paloilla, kesti vähän yli 18 minuuttia koota. Nuo kolmiot on aika hankalia paloja ja kaikkein inhottavimmat on ne pienet neliskanttiset. Omat lempipalani on liskot ja bulbsit (vai mitä ne on
Palapelin kuvassa taitaa olla juurikin hansaruusuja, joista edellisessä raportissani
mainitsin. Tuoksuvat hyvältä ja keskimmäinen lapsenlapseni sanoi nelisen vuotta sitten, että ne tuoksuu ihan hedelmäkarkeille. Noiden ruusujen terälehdistä saa kuivattamalla ihania tuoksupusseja vaikkapa liinavaatekaappiin. En useinkaan malta kerätä tuoreista ruusuista terälehtiä vaan vasta sitten, kun ne alkavat itsestään irrota. Tuoksua on siltikin reilusti.
Harmi kyllä pienten linnunpoikasten, kun niin paljon sataa ja on kylmää. Itikoita ja ötököitä ei paljoa niillä keleillä ole liikkeellä. Poikasia tulee varmasti vähän monille linnuille, kuten Telkkisen västäräkille, jolla on vain kaksi poikasta. Tavallisesti niillä on 5-6 poikasta.
Kaupungin laidalla Myrgrundin sillan kupeessa tapaa kyhmyjoutsenpariskunta uittaa poikasiaan. Niitä on seitsemän. Meidän kolmesta pikkuvarpusen pesästä on poikaset maailmalla. Poikasten määrää en tiedä. Sinitiaisen pöntön ympäristö on hiljennyt ja en sitäkään tiedä, montako untuvikkoa niille kuoriutui. Haarapäöäskysillä olen nähnyt kerralla kolme poikasta, jotka nyt ovat lähteneet pesästä. Harakoilla on ainakin kaksi poikasta. Yksi löytyi pensaan alta kuolleena viime viikolla ja lastenlasten kanssa pidimme asiaankuuluvat hautajaiset.
Aurinkoista ja lämmintä säätä toivon teille, joita sateiset päivät alkavat jo harmittaa.