Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Jarmo]

1 







Kauheimmat Joululaulut osa 1:
https://www.youtube.com/watch?v=lPkauVh7J_Y

[Evis]

Joulukalenterin 2 luukku
Tänään on 2. joulukuuta  gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 336. päivä Vuodesta on jäljellä 29 päivää.     Anelman ja Unelman  nimipäivä 
 
Suomalainen joulu

Suomalaisen joulun voi kokea niin pohjoisessa kuin etelässä, idässä ja lännessa 1160 kilometriä pitkää ja 540 kilometriä leveää Suomen maata. Suomalainen joulu muodostuu joulun odotuksesta, lumesta, elävän tulen tuomasta lämmöstä ja valosta, joulukuusen hausta ja koristelusta, vanhanaikaisista rekiajeluista, poro- tai koiravaljakkoajeluista tai uuden ajan moottorikelkoista, hiihdosta, luistelusta, laskettelusta, kelkka- ja pulkkamäistä, joulun perinneruuista, saaristolaisperinteestä, Lucia-neidosta, tiernapoikaperinteestä, joulumarkkinoista ja -toreista, joulurauhan julistuksesta, joulukirkosta, joululauluista ja tietysti Joulupukin vierailusta sekä varsinkin kouluissa leikittävistä tonttuleikeistä.

 Joulunviettotavasta riippumatta jouluna maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto.


Rauhallista Joulun odotusta kaikille pönttöläisille 
toivottaa Evis

[Kaija]

JOULUKALENTERIN 3. LUUKKU:


JOULUKINKKU



Joulukinkku
 
Nykyään jouluateriaan kuuluu Pohjoismaissa erottamattomana osana joulukinkku. Nykyajan joulukinkun yhteyksiä vanhempiin perinteisiin ei tunneta. Ilmeisesti kinkku on kahden eri perinteen risteytys, sillä siinä yhdistyy herrasväen tapa syödä possua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa.
 
1800-luvulla Suomessa oli yleistä syödä jouluna lihaa kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Lihana oli joko nautaa, lammasta tai sikaa. 1800-luvulla possua ei olisi vielä riittänyt joka kotiin, sillä sikatalous oli varsin kehittymätöntä. Sianliha nousi johtoasemaan joulun pääruokana vasta 1900-luvulla. Joulun pääruoka ei tosin vielä 1920- ja 1930-luvulla ollut kinkku, vaan pöydässä saattoi olla esimerkiksi paistettu lampaanlapa

Lähde: Jouluruokien historiaa
http://www.ruokatieto.fi/keittokirja/sesonkien-ja-juhlien-herkut/joulu/jouluruokien-historiaa


VALION OHJE KINKUN PAISTAMISEEN:

http://www.valio.fi/reseptit/joulukinkku-sinappihuntu/







JUICE LESKINEN, SIKA: https://www.youtube.com/watch?v=c7SlVvdwGxM

 

[Anniina]

Joulukalenterin 4. luukku

Tein eilen ensimmäistä kertaa itse talipötköjä linnuille.
Pötkön valmistukseen tarvitaan vain munkkirasvaa (suolatonta) ja siemeniä.
- Munkkirasva sulatetaan kattilassa. Joukkoon sekoitetaan siemeniä.
- Annetaan seoksen hieman jähmettyä ja välillä sekoitetaan.
- Laitetaan naru esim. maitotölkin pohjalle. Itse tein niin, että leikkasin pienen palan kartonkia, johon tein reiän ja pujotin kaksinkertaisen juuttinarun reiästä ja tein toiselle puolelle ison solmun.
- Rasva-siemensekoitus ladotaan purkkeihin ja annetaan jähmettyä esim. ulkona.
- 2 paketista munkkirasvaa tuli 4 pötkylää.

Linnut saa tänään maistiaiset 




Otso on todella jouluihminen ja meillä aina silloin tällöin vierailee tonttu ennen joulupukin saapumista. Tonttu tuo käydessään lahjasukkaan jonkun pienen jutun. Joka aamu herättyään Otso menee ensimmäisenä katsomaan sukkaan. Ehkä viikonloppuna tonttu taas tulee vierailulle.



Oikein hyvää Joulun odotusta Pönttölän väelle.

Toivottavat
Anniina ja Otso

[Deb]

Joulukalenterin 5. luukku





Joulun taika sammumaton
ajatuksissa taas on,
tähdet tuikkii talviyössä
joulun kiireet pitää työssä.
Touhu viimein helpottaa
Joulu kun ovelle kolkuttaa.
Rauhaisaa Joulun odotusta
aikaa Rakkaudellista!
Tv. Deb


Hyvää Joulun odotusta koko Pönttölän väelle!

Nissepolkan tahtiin:

http://www.youtube.com/watch?v=brNgMD40l54

[annulix]

                                 


                                     
                            Joulukalenterin  6.  luukku:
S u o m e n    97.    I t s e n ä i s y y s p ä i v ä

                                               

Rakkaudentunnustus isänmaalle


Kun olin ihan pieni tyttö,
minun isänmaani oli pähkinän kokoinen.
Se oli niin pieni,
että sen sisään juuri ja juuri mahtui
minun maailmani ydin:
Koti ja äidin syli,
isän käsi ja yhdessä luettu iltarukous.
Kun olin pieni,
minun isänmaani maistui mansikkamaidolta
ja tuoksui niin kuin vastaleivottu leipä,
eikä kulkusten kilinä koskaan kokonaan lakannut siellä kuulumasta.

Kun minusta tuli aikuinen,
minun isänmaani kasvoi Suomen kokoiseksi
ja sai ihan uudet ulottuvuudet.
Minä opin rakastamaan sitä aikuisen naisen rakkaudella.
Opin löytämään yhä uusia vastauksia kysymykseeni:
mikä on minun isänmaani
ja miksi se on minulle niin rakas.

Minun isänmaani on tietysti tämä maa,
alue,jota kartalla kutsutaan Suomeksi,
sen järvet ja metsät, vainiot ja viljapellot,
kylät ja kaupungit.
Suven suloisuus ja talven kuurainen kimallus,
kevään liekehtivä vihreys ja syksyn purppurakulta.


Mutta minun isänmaani on muutakin.
Minun isänmaani on itsenäisyys.
Minun isänmaani on vapaus,
sananvapaus, liikkumisenvapaus, vapaus olla omaa mieltäni asioista.

Minun isänmaahani kuuluu kaikki se,
missä ihmisen henkiset juuret ovat,
kulttuuri, kieli,
tämä murteista rikas, vivahteikas ja sointuva suomen kieli,
jota niin monet runoilijat ovat käyttäneet kuin jaloa instrumenttia:
" Ruislinnun laulu korvissani/ tähkäpäiden päällä täysi kuu/
kesäyön on onni omanani/kaskisavuun laaksot verhouu…"

Isänmaani on lippu ja laulu, itku ja nauru,
rukous ja kirous,
syntyminen ja kuoleminen,
työnteko, viha ja rakkaus.
Se on Sibeliuksen sinfonia ja Porilaisten marssi,
mutta se on myös suvivirsi ja Monosen Satumaa-tango
haikeasti haitarilla soitettuna.

Isänmaani on suomalainen kansa,
minun kansani,
kaikki suomalaiset ikään , ammattiin, asuinpaikkaan katsomatta,
puoluekannasta riippumatta,
työläinen ja talonpoika, palkansaaja ja johtaja,
maalainen ja kaupunkilainen, nuori ja vanha.

Minun isänmaahani kuuluu myös suomalainen menneisyys.
En voi puhua isänmaasta muistamatta
menneitten sukupolvien työtä.
Tuhannet ja taas tuhannet esivanhempamme,
eivät vain merkkimiehet ja -naiset,
vaan aivan tavalliset kansannaiset ja -miehet,
ovat tekemällään työllä ja uurastuksella
luoneet sen pohjan, jolle kaikki tässä maassa loppujen lopuksi rakentuu.


Minun isänmaahani kuuluvat myös sankariristien rivit,
niiden veljiemme ja sisartemme muiston kunnioittaminen,
jotka eivät väistäneet vastuuta silloin,
kun isänmaa heiltä vastuunkantamista ja uhrauksia vaati,
ja joita saamme kiittää siitä,
että nyt voimme elää vapaan maan vapaina kansalaisina.

Eläköön, kauan eläköön Suomi !

-   Raili Malmberg  -


Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Joulun odotusta kaikille  !      

                     

[telkkinen]

                                     Joulukalenterin 7.päivä



                                                       Jarkko Aholaa


                                        https://www.youtube.com/watch?v=FdYvNZVE0to
 
 

                                 RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE!

                            http://www.bluemountain.com/ecards/christmas/christmas-happiness-interactive/card-3399581

                                        Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä

Joulua voi kutsua koko kansan juhlaksi hyvällä sydämellä ja piparinmurut rinnuksilla. Juhla on sävyttynyt vuosituhansien aikana vanhoilla pakanallisilla talvipäivänseisaustavoilla ja myöhemmin kristillisillä perinteillä. Joulusta on moneksi. Jokainen voi löytää joulusta oman tähtensä, oli se sitten pentagrammi tai Beetlehemin tähti. Joulua on juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä n. 300-luvulta lähtien. Kuitenkin moni varhaisempi pakanallinen jumaluus on syntynyt keskitalvella, joka usein symboloi auringon syntyä ja voittoa talvesta.

Kynttilät

Kynttilöitä käytettiin juhlavalaistuksena jo antiikin Roomassa, jossa niillä oli tärkeä merkitys juhlamenoissa. Suomessa joulukynttilät otettiin käyttöön 1800-luvulla. Talonpojilla oli tapana viedä joulukirkkoon kynttilä lahjaksi. Sen liekkiä pidettiin elämän ja kuolemattomuuden symbolina. Symboliikan juuret ulottavat kauemmaksi pakanallisiin uskomuksiin. Kynttilällä on pitkään ollut merkitys aurinkona ja valon symbolina maan päällä. Se on ollut tärkeä osa maagisia riittejä niin seremoniallisemman magian kuin yksinkertaisen kansanmagian parissa.

Pohjolassa joulukynttilöiden tali otettiin talteen kekrin aikoihin syysteurastusten yhteydessä. Vanhan kansa jätti jouluna kynttilän palamaan yöksi navettaan. Se toi valollaan suojauksen ja siunauksen eläimille ja ihmisille. Siunaus tuli tarpeeseen, sillä joulunaikaan uskottiin henkien liikkuvan ihmisten parissa.

Misteli

Ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset pussaavat, jos sattuvat kulkemaan yhtä aikaa mistelinoksan alta. Perinteen juuret ulottuvat Brittein saarille kelttiläiseen kulttuuriin ja druidien tapoihin. Heille misteli oli pyhä kasvi. Sen uskottiin parantavan sairauksia, toimivan vastamyrkkynä ja edistävän hedelmällisyyttä.

Jos noina aikoina sotajoukko kohtasi metsässä mistelin alla, tuli heidän solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Tästä johtuen misteli symboloi yhä rauhaa, sovintoa ja rakkautta – ja sopiipa sen alla vaikka pusu moiskauttaa toisen suulle.

Joulupuuro

Jouluna on tapa keittää riisipuuroa ja piilottaa siihen manteli. Mantelin löytäjä saa hyvää onnea tulevalle vuodelle tai esittää salaisen toiveen. Ennen vanhaan puurolautanen vietiin aina myös tallin, riihen tai saunatontulle. Tällä haluttiin muistaa ja kiittää tonttua, joka piti pihapiiristä huolen. Suomessa riisi on verrattain uusi tuontituote ja vanha perinteinen joulupuuro keiteltiin ohrasta.

Lyhde

Jouluna moni muistaa metsän eläimiä ja lintuja lyhteellä. Joululyhteessä yhdistyy vanhan viljauhrin perinne ja kristillinen ajatus olkien yhdistämisestä Jeesuksen syntymätalliin ja eläimille osoitettuun ystävällisyyteen.

Joulukuusi

Ensimmäiset viittaukset koristeltuun puuhun löytyvät tuhansien vuosien takaa. Asherah-jumalattaren kunniaksi koristeltiin puu, jota on pidetty myös fallisena hedelmällisyyden symbolina. Vihreä joulupuu symboloi yhä elämää ja luo suomalaisilla yhteyttä rikkaaseen karsikkopuu-perinteeseen. Ensimmäinen historiassa mainittu eurooppalainen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419 saksalaiseen Friburgin sairaalaan. Ennen kuin joulukuusi yleistyi, oli suomalaisilla tapana pystyttää nimipäivän kunniaksi puita. Ensimmäiset joulukuuset Suomessa ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa oli pieniä pöytäkuusia.

Joulupukki ja olkipukki

Joulupukki on Suomessa pukeutunut yleensä nurinpäin käännettyyn turkkiin. Tähän liittyy myös Nuuttipukki-perinne. Nuuttipukki symboloi vanhaa pakanallista joulua ja pukin hedelmällisyyttä. Saattoipa nuuttipukilla olla sarvetkin päässä tämän merkiksi. Nuuttipukki oli varsin raikulimainen hahmo, joka kierteli talosta toiseen viinaa juoden ja lapsia pelotellen.

Hedelmällisyyden juhlan sanoma muistuttaa taitekohdasta kevääseen ja auringon paluusta. Aurinko saa maan kasvamaan viljaa. Tästä muistuttaa monessa kodissa myös pieni olkipukki. Joulupukin punavalkoinen nuttu on peräisin Atlantin toiselta puolelta Coca Colan mainosväreistä. Vuohet yhdistyvät Skandinaviassa myös Thor-jumalaan, joka ratsasti taivaalla salamoita viskoen kahden vuohen vetämillä vaunuilla.

Joululahjat

Nykykristitty selittää joululahjojen alkuperän helposti tarinaan, jossa itämaan tietäjät toivat Jeesus-lapselle lahjoja. Tarinan mukaan kolme zarathustralaista pappia toi lapselle kultaa, mirhamia ja suitsuketta. Antiikin Roomassa lahjojen antaminen oli perinne, joka liittyi Saturnalia-juhlaan. Pohjolassa viikingit muistivat toisiaan pienillä lahjoilla kylmän ja synkän kaamoksen keskellä. Lahja saattoi olla ihan pieni esine, vaikkapa nappi. Tärkeintä oli lahjaan liittyvä arvoitus, joka toisen tuli ratkaista ennen kuin sai lahjan omakseen.

Joululaulut

Joululauluilla ja lauluin toivotetuilla siunauksilla on pitkä historia pakanallisen ajan Wassailing-perinteeseen. Vanhimmat joululaulut ovat olleet pakanallisia lauluja, joihin on myöhemmin päivitetty sanoja esimerkiksi kristillisempään suuntaan.

Piparkakut

Joulun tunnetuimpiin symboleihin kuuluva esine on tuoksuva ja maistuva piparkakku. Pipari on hyvin vanha leivonnainen. Sen edeltäjiä, hunajakakkuja, valmistettiin jo muinaisessa Egyptissä. Pipareiden leipominen ja lahjaksi antaminen on ollut onnentoivotus ja niiden avulla on välitetty viestejä. Hurjimmat tarinat kertovat, että piparkakut olisivat peräisin antiikin Roomasta, jossa niitä olisi käytetty uhritoimitusten yhteydessä leivonnaisina. Tästä johtuen ne olisi siis alunperinkin leivottu uhrattavaksi tarkoitetun ihmisen muotoiseksi. Tätä kannattaa pohtia, kun seuraavan kerran haukkaa piparipojalta pään irti päiväkahvin kera.

Joulukinkku

Joulukinkku on vanha keskitalven uhriruoka. Skandinaavinen Freyr-jumala oli hedelmällisyyden ja sadonkorjuun jumala, joka yhdistettiin myös sikoihin. Hänen vanha juhlapäivänsä Skandinaviassa oli 26. joulukuuta, eli hyvin talvipäivänseisausta ja kristillistä nykyjoulua.

Jouluhalko

Jouluhalko on Suomeen ulkomailta tuotu perinne, joka ei ole vielä kovin yleinen. Ennen muinoin jouluhalko oli osa talvipäivänseisauksen juhlistusta monissa Euroopan maissa. Halko poltettiin takassa. Nykyään jouluhalon nimellä tunnetaan myös makea halonmuotoinen leivonnainen.

[Jarmo]

8



Kauheimmat joululaulut osa 2:
https://www.youtube.com/watch?v=PALThKEzYnw

[Lentsu]

Tänään on Tiistai joulukuun 9. päivä.

Gregoriaanisen kalenterin mukaan tänään on vuoden 343. päivä ja vuodesta on jäljellä 22 päivää.
Nimipäiväänsä tänään viettävät  Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka

Jouluna saamme syödä ja juoda herkkua monenlaista.
Klikkaapa alla olevaa kuvaa ja kuuntele miten tontutkin pääsevät osallisiksi herkuista

Joulun herkuista lipeäkala on varmasti se, joka helpoimmin jakaa ihmiset kahteen leiriin: sitä joko rakastaa tai vihaa.
Ajattelin tällä kertaa lähestyä lipeäkalan salaisuutta ammatillisesta näkökulmasta ja kertoa teille lipeäkalan kemiasta.
Perinteisen lipeäkalan valmistus alkaa kesällä saunasta. Koivun tuhka on se, josta lipeäkala perinteiseen tapaan valmistetaan. Kun koivua poltetaan, sen sisältämät alkalimetallit mm. kalium (K) muuttuvat karbonaateiksi.

Koivuntuhkaa ja vettä laitetaan kattilaan, annetaan tuhkan kastua ja lisätään tuhkaa ja vettä, kunnes saadaan puuromainen, paksu seos. Seosta keitetään hiljalleen pari tuntia. Kun puuro alkaa olla juoksevaa, liemi siivilöidään harsokankaan läpi toiseen astiaan.

Saatu liuos on potaskan eli kaliumkarbonaatin (K₂CO₃) vesiliuos. Potaska on triviaalinimi; ruotsiksi pottaska ja englanniksi potash eli "patatuhka". Liuos on emäksinen ja sen pH on noin 9-10.

Lipeäkalana on käytetty perinteisesti turskaa, nykyään yleisimmin molvaa ja joskus myös seitiä tai koljaa. Kapakala eli kuivattu kala laitetaan liuokseen, jossa sen annetaan liota viikon ajan. Liotuksen aikana kala siivilöidään ja huuhdellaan päivittäin. Potaskaliuos saa aikaan sen, että kalan proteiinit alkavat pilkkoutua ja kala pehmenee. Samalla se imee nestettä itseensä ja saa sille tunnusomaisen rakenteen.

Samanaikaisesti proteiinien pilkkoutumisen kanssa myös kalan rasvat alkavat hajota. Rasvat ovat rasvahappojen ja glyserolin estereitä. Jos liuos on liian emäksistä, alkaa hajonneen rasvan rasvahappo-osa reagoida emäksen kanssa, jolloin tapahtuu saponifikaatio eli saippuoituminen.

Tämän vuoksi perinteisessä lipeäkalassa käytetään koivutuhkaa eikä puhdasta lipeää eli natriumhydroksidia (NaOH). Lipeästä tehty liuos tulee helposti liian emäksiseksi (jopa pH 14), jolloin kala proteiinit alkavat hajota liiankin vilkkaasti, kalan rakenne hajoaa ja kalan rasvat alkavat dekomposoitua ja saponifioitua. Jos kalaa liuotetaan tällaisessa liuoksessa liian kauan, se menee pilalle. Silloin kala todellakin maistuu saippualle, sillä se on saippuaa - kalan rasva on muuttunut saippuaksi.

Perinteisesti valmistettaessa tuhkaliuotuksessa pehmennyt kala kerätään verkkopussiin ja sitä huuhdellaan niin, ettei karvas maku enää tunnu. Teollinen valmistus tapahtuu suuremmassa mittakaavassa ja ronskimmalla kädellä. Lipeäkalan säilyvyys on noin 2-3 viikkoa.

Jouluna kala sitten keitetään ja tarjoillaan perunoiden, valkokastikkeen ja pippurin kanssa. Perinteinen koivutuhkan avulla tehty lipeäkala saa tarjoiltaessa käytettyjen mausteiden lisäksi makunsa koivutuhkan sisältämistä ioneista ja kivennäisaineista.

Tämän pienen tietoiskun myötä toivotan teille kaikille oikein runsasta joulupöytää ja Rauhaisaa Joulun Aikaa
Kuunnellaan hiirulaisen opastamana vielä miten hyvä tahto saa puuron riittämään isollekin joukolle.

T: Lentsu

[Lentsu]

Tänään on Keskiviikko joulukuun 10. päivä.
YK:n Ihmisoikeuksien päivä ("Human Rights Day")

Gregoriaanisen kalenterin mukaan tänään on vuoden 344. päivä ja vuodesta on jäljellä 21 päivää.

On aika avata joulukalenterin kymmenes luukku.

Jouluun on vielä 14 päivää.

Nimipäiväänsä tänään viettävät Jutta ja Judit; paljon onnea!

Joulukuun kymmenentenä päivänä on historia saatossa tapahtunut monenlaisia mielenkiintoisia asioita ja osuupa niitä tulevaisuudessakin tälle päivämäärälle:

• 1520 – Martti Luther poltti paavi Leo X:n Lutherin teesit tuominneen pannauhkauksen, bulla "Exsurge Dominen" Wittenbergissä.
• 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sodan lopettanut rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisissa.
• 1901 – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin. Siitä lähtien on Nobelin palkinnot jaettu vuosittain 10. joulukuuta pidettävässä juhlatilaisuudessa.
• 1939 – Kirjailija F. E. Sillanpää vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
• 1945 – Professori A. I. Virtanen vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kemianpalkinnon.
• 1948 – YK:n yleiskokous hyväksyi YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.
• 1980 – Martti Ahtisaari vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa.
• 2117 – Venus kulkee Auringon editse.

Ainakin täällä etelässä näyttää uhkaavasti siltä, että tänä vuonna Joulupukin on lähdettävä lahjojen jakoon autolla tai turvauduttava jopa helikopterikyytiin

Klikkaa kuvaa, niin kuulet miten

Taikka tällä tavalla

Joulun kiireet alkavat olla pahimmillaan. Huushollissa hävityksen kauhistus; pyykkivuoret odottavat silittämistä ja uuni pesemistä. Kaupat ovat väkeä pullollaan, lahjakääröjä paketoidaan ja Joululaulut soivat. Välillä tekisi hyvää pysähtyä todellisen tai kuvitellun takkatulen ääreen ja levähtää hetki hyvää musiikkia kuunnellen. Liekkiä klikkaamalla pääset tunnelmaan.

Tuokoon nämä menneiden vuosien tunnelmakuvat Reposaaren talvisista maisemista rauhaisaa Joulun odotusta jokaiseen pönttöön. Viimeistä kuvaa klikkaamalla pääset vielä kuuntelemaan Kenny G:n ja hänen sopraanosaksofoninsa tunnelmoimana: ”White Christmas”.

Näiden kuvien ja sävelten myötä haluan toivottaa
TEILLE KAIKILLE
Oikein Mukavaa Joulun Odotusta.

T: Lentsu

[Otso-09]

Joulukalenterin 11. luukku

Joulun odotusta,
tonttujen kurkkimista,
mukavaa puuhailua.
Vielä saa kysyä aika usein:
"Milloin joulupukki tulee?"

Oikein hyvää Joulun odotusta!



Toivottaa Otso

[Lentsu]

Tänään on perjantai Joulukuun 12 päivä.
Gregoriaanisen kalenterin mukaan tänään on vuoden 346. päivä ja vuodesta on jäljellä 19 päivää.
Nimipäiväänsä tänään viettää Tuovi.

Joulun odotuksemme on nyt puolivälissä, kun Jouluun on vielä 12 päivää ja kaikenlainen hyörinä lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla.
Kaupat ovat väkeä pullollaan, lahjakääröjä paketoidaan ja Joululaulut soivat.

Olisikohan syytä pysähtyä hetkeksi mietimään,
 mistä tässä kaikessa hössötyksessä oikein on kysymys.
Melkoisen hyvän oivalluksen tästä kaikesta teki muinoin Juice.

Kuunnelkaamme Juicen Jouluvirsi.

Enkelien ilmoitus toi viestin kaikelle kansalle.

Myös Juice on herkistynyt kertomaan siitä meiile.
Klikkaa allaolevaa Enkeliä, niit saat kuulla miten.

Näiden laulujen ja sanojen myötä haluan toivottaa
TEILLE KAIKILLE
Rauhallista Joulun odotusta.

T: Lentsu

[Jarmo]

13

PIKKUJOULUN JANOTESTI

 ALKOHOLITESTI*

Tämä on pikkujoulun alkoholitesti: Jos selviät siitä, voit ottaa drikkejä, jos
et,sinun täytyy lopettaa.Seuraa alla olevia ohjeita:

1. Klikkaa miehen nenää.
2. Nyt avautuu uusi ikkuna - klikkaa nenää jälleen.
3. Joka kerran kun onnistut klikkaamaan miehen nenää, olet ansainnut
uuden drinkin!!!
http://www.selfcontrolfreak.com/slaan.html

Kauheimmat joululaulut osa 3:
https://www.youtube.com/watch?v=lFiqMm6520w

[annulix]

Joulukalenterin  14.  luukku:

Kolmas adventtisunnuntai  14.12.2014


                               

Adventti:

Adventti (lat. adventus Domini, ”Herran saapuminen / tuleminen”) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Läntisten kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. jokaisena sunnuntaina sytytetään adventtikynttilä.

Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai.

Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Tästä muistona on juhlapöydän joulukala. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana liturginen väri kirkoissa on pääsääntöisesti violetti, ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin valkoinen. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään pikkujouluja.

Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivän kestävä jouluaika, joka kestää joulupäivästä loppiaiseen. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joulunajan katsotaan nykyään alkavan jouluaattona puolenpäivän aikaan. Mikäli jouluaatto sattuu sunnuntaiksi ja näin ollen samaksi päiväksi neljännen adventtisunnuntain kanssa, käytetään siis aamupäivällä violettia liturgista väriä, mutta iltapäivän ja illan tilaisuuksissa valkoista.






Joulukalenteri:

Joulukalenteri eli adventtikalenteri on adventin aikaan eli joulun odotukseen liittyvä esine, jonka avulla lasketaan päiviä jouluun. Joulukalenteri on usein koriste-esine, ja siihen kuuluu usein päivittäinen yllätys esimerkiksi pahvisen kalenterin kuvan täydentymisen tai pienen lahjan muodossa.

Joulukalenterissa on 24 luukkua tai taskua, joita avataan yksi kerrallaan joka päivä joulukuun 1. päivästä jouluaattoon. Adventtikalenteri alkaa yleensä ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joten joinakin vuosina ensimmäiset luukut ovat jo marraskuun puolella. Kalenterin tarkoitus on lievittää lasten jännitystä, joka muuten kohdistuisi pelkästään jouluaattoon, sekä tehdä konkreettisemmaksi joulun odotuksen ajanlasku.

Joulukalenteri on usein pahvinen kuva, jossa on jokaista päivää kohden avattava luukku, jonka takaa löytyy pieni kuva, ja usein myös esimerkiksi makeinen tai pieni lelu. Kaupallisia versioita kalenterista on lukemattomia. Ensimmäiset suklaakalenterit tulivat Saksassa markkinoille vuonna 1958.

Ensimmäisen painetun adventtikalenterin toi markkinoille saksalainen Gerhard Lang -yhtiö vuonna 1904.

Adventtikalenterin toivat Suomeen partiolaiset, jotka edelleen myyvät kalentereita toimintansa rahoittamiseksi. Tessi Fazer näki Ruotsissa kalenterin ja ehdotti, että Partiotytöt teettäisivät oman kalenterin. Ensimmäisen kalenterin suunnitteli Ulla von Wend ja se ilmestyi vuonna 1947. Ensimmäisinä vuosina kalenteri meni huonosti kaupaksi, koska sen ideaa ei ymmärretty. Vuonna 1949 kauppa sujui jo hyvin.

Erityisesti pohjoismaisilla julkisen palvelun televisiokanavilla on pitkä joulukalenteriohjelmien perinne. Suomessakin television varsinaiset joulukalenteriohjelmat aloitettiin jo vuonna 1963 Tähystäjätontun seikkailuilla (toim. Heikki Aarva). Jo edellisenä vuonna television lastenohjelmissa seurattiin joulukuun päivien kulumista pahvikalentereiden tapaan. TV1:n lastenohjelmien toimituksen Joulukalentereita ovat olleet mm. Kylli-tädin joulukalenteri (1981, toim. Laura Lilja-Haataja), Heinähattu ja Vilttitossu (1993, toim. Maria Asikainen), Histamiini (1980 ja 1985, toim. Irja Ranin), Gommi ja Pommi (1995, toim. Eeva Pohjola), Vaapukkalan kaupungissa tapahtuvat, postimestari Olga P. Postisesta kertovat kalenterit (pääroolissa Ritva Valkama, vuosina 1987 ja 1996, käsikirj. ja ohj. Laura Lilja-Haataja) sekä tanskalaiseen formaattiin perustuva The Joulukalenteri. Nykyisin Ylen Joulukalenterit ovat Yle TV2:n tuotantoa, Tonttu Toljanterin hahmo on tullut TV2:n kalentereissa tunnetuksi. Myös internetissä on tarjolla useita kalentereita eri sivustoilla.
Eräällä "pönttöfoorumillakin" se on jo perinteenä. 




Toivotan kaikille leppoisaa joulun odotusta  !
                                       t. annulix

[telkkinen]

                                                    JOULUKUUN 15. PÄIVÄ

                                                          En etsi valtaa loistoa

                                        https://www.youtube.com/watch?v=LLXXM7JhDE0


                                                     Pikkukortteja vuodelta -44

                 
   
                           
                                       JOULUPATJA


        eli ohje kummottos viätetä hiano joulu
1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja –eläinten kans.
5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine
on kiället.
6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.
                       -Heli Laaksonen-
     


     

                                 

                                                Joulukukkien hoito-ohjeita

                                                http://viherlandia.fi/joulukukkien-hoito-ohjeita

                                        HYVÄÄ JOULUA PÖNTTÖLÄISILLE!


                                              Toivottaa Telkkinen kera Veran

                       
                           

                                                         Tulkoon Joulu

                                       https://www.youtube.com/watch?v=2s_QgMCW9ks