Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Evis]

Joulukalenterin 16 luukku.
Tänään on 16 joulukuuta ja nimipäiväänsä viettävät Auli, Aulikki ja Aada.

Joulurauha

Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, jonka kautta hallitsija käytti tuomiovaltaansa sukuyhteisöjen yli. Muita vastaavia lakeja olivat esimerkiksi käräjärauha ja naisrauha. Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin.

Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi tuottaa levottomuuksia. Kristillisissä maissa sodankäynti on usein haluttu keskeyttää jouluaattona. Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan

Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa joulurauha oli lakien mukaan voimassa 20 vuorokautta alkaen jouluaatosta ja päättyen nuutinpäivänä.Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan

Joulurauhan julistus luetaan suomeksi ja ruotsiksi ja sen teksti on seuraavanlainen:

Huomenna, jos Jumala suo,on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamallakaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämäänsekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakinlaittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihenrangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksestaja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupunginkaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.


Joel Hallikainen - Joulurauhaa
Rauhallista Joulunaikaa kaikille toivottaa Evis

[mese]

Joulukalenterin 17. luukku

Jouluun kuuluu ehdottomasti joulupuu. Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi. Joulupuu voi olla myös kataja, mänty tai pihta. Puu koristellaan erilaisin koristein kuten sähkökynttilöin ja värikkäin nauhoin. Latvaan sijoitetaan usein tähti.

Nykyään on saatavana myös muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös ihmisille joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita.

Joulupuun historiaa: Joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustetiin kattoon tai pidettiin pöydillä. Niiden koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilöitä alettiin käyttää 1600-luvun lopulla.

Saksasta joulukuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaiden aatelisten keskuuteen 1800-luvulla. Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.

Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.

Joulupuun koristelu: Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Ennen kuusenkynttilöiden yleistymistä oli tapana peittää pirtin lattia oljilla jouluna, mutta kynttilöiden aiheuttama palovaara ilmeisesti lopetti olkien käytön. Joululahjat kootaan monesti yhä kuusen alle ennen niiden jakamista. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 1950-luvulta alkaen.
Nykyään tavallisimmat kuusenkoristeet ovat sähkö- ja led -kynttilöiden lisäksi värikkäät nauhat ja pallot, puun latvaan sijoitetaan usein tähti. Saatavana on myös erikokoisia muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös niille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita. Joulukuusia on tapana asetella sekä sisälle – esimerkiksi koteihin ja julkisiin tiloihin – että ulos, kuten toreille ja kauppojen ulkopuolelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois viimeistään Nuutinpäivänä. Joulukuusen arvellaan koristavan Suomessa noin miljoonaa kotia joka joulu.

Joulupuun hankinta: 1990-luvulta lähtien joulukuusia on ryhdytty erikseen kasvattamaan ja tuomaan Suomeenkin, muun muassa Tanskasta. Kasvattajat voivat erikoistua tiettyihin koristekuusilajeihin. Joulukuusi saatetaan silti yhä kaataa itse metsästä, ellei sitä osteta joulukuusikauppiaalta. Joulukuusia myydään toreilla, markettien pihoilla, huoltoasemilla, kotipihoilla ja monilla muillakin myyntipaikoilla. Joiltakin kuusenkasvatustiloilta puun voi käydä myös itse kaatamassa. Kuusten myyjinä ovat useimmiten joko metsänomistajat tai ammattimaiset joulukuusenkasvattajat.

Luontoa säästäkseen voi kuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.

Joulupuun hoito: Kuusenjalka pitää olla hyvä, eli sinne pitää mahtua mahdollisimman paljon vettä. Kuuselle leikataan tuore leikkauspinta ja annetaan sille heti vettä, koska kuusi saattaa imaista sitä jopa neljä litraa ensimmäisen vuorokauden aikana. Jos se ei sitä saa, se hyvin helposti kuivaa. Kansanperinne on myös ollut se, että puu pitää kaataa yläkuun aikaan. Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Jos vesi pääsee loppumaan, tyven solukko kuivuu eikä pysty enää imemään vettä, mistä on seurauksena neulasten ennenaikainen variseminen. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys tulisi tarkistaa useasti.

Joulukuusia tykkylumen alla jossain Sallan selkosilla



Jouluaattoon on enää vain viikko aikaa, joulukuusi on hyvä jo hommata!

Köyhän lapsen joulukuusi

HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA!

Ootellessa voi pelailla vaikka Sober Santaa 

mese

[Deb]

Joulukalenterin 18.luukku
18.12.2014 torstai, nimipäiviään viettävät mm. Aapo, Rami


     






Kynttilät
Pieni joulukynttilä
pöydälläin
mulle liekin loistavin,
lausui näin:
– Katso, pieni, vähäinen
olen vain,
silti suuri tehtävä
osanain.
Juhlamieltä, lämpöä
säteilen.
Tuon ma joulun kotihin
jokaisen.
Lapsi, lailla kynttilän,
sinäkin,
valon, lämmön luoda voit
koteihin.
Elämässä paljon on
pimeää;
kaikkialla kaivataan
kynttilää.
– Ester Ahokainen –


Tarja Turunen - Maa On Niin Kaunis
https://www.youtube.com/watch?v=_p29Df17SOo



Hyvää Joulun odotusta toivotaan kaikille!


            

[Rouva Hömötiainen]

KALENTERIN 19 LUUKKU:


Joulu Eestissä

Joulua vietetään täällä hyvin samaan tapaan kuin Suomessakin. Adventtikynttilät kuuluvat aikaan ennen joulua, paljon poltetaan kynttilöitä ja maaseudulla myös nuotio sytytetään pihalle. Pikkujouluja vietetään ystävien kesken.

Aattona käydään kirkossa, hautausmaalla, hevosille, lehmille ja muille eläimille viedään navettaan ylimääräisiä herkkuja. Metsästäjät muistavat myös metsän eläimiä.
Joulu ei ole niin kristillinen juhla kuin Suomessa. Se liittyy perinteisesti talvipäivänseusaukseen. Alkaa uusi aika, päivä rupeaa pitenemään.
Usein aattona tulee myös joulupukki (jõuluvana), joka joko koputtaa oveen ja jättää lahjat sinne tai tulee sitten sisälle. Joulupukille tulee laulaa joululauluja tai lausua runo, jotta olisi lahjansa ”ansainnut”.

Joulu on perinteisesti perheen ja sukulaisten yhdessä olemisen aikaa. Monet jouluruuat valmistetaan itse, pipareita unohtamatta.
Eestiläinen joulupöytä eroaa suomalaisesta siinä, että joulukinkkua ja laatikoita ei täällä tunneta.
Pöytään kuuluu ehdottomasti verimakkara (verivorst), puolukkahillo (pohlamoos), porsaanpaisti (seapraad), hapankaali (hapukapsas), peruna (kartul) ja kurpitsasalaatti (kõrvitssalaat)  ja ehkä itse tehty joululeipä.

Jouluruoka jätetään yöksi pöydälle esi-isienkin syödä. Ja kyllähän talonväkikin siellä käy herkkuja napostelemassa pitkin yötä.

Kaupallisuus näkyy täälläkin joulussa. Joulun perinteet eivät ole kovin pitkät vielä, monet kaupat pitävät aattonakin ovensa auki melkein normaaliin tapaan. Samoin ravintolat voivat olla normaalisti auki. Eesti ei sulje oviaan kokonaan joulun ajaksi.
Rauhallista aikaa teille kaikille!

      https://www.youtube.com/watch?v=AH7CRo6kp0o

[Jarmo]

20



Kauheimmat Joululaulut osa 4:
https://www.youtube.com/watch?v=cQtlD9UYqJo

Lasse oli ostanut tyttöystävälleen joululahjaksi minkkiturkin.
- Tämä on aivan ihan turkki, kujersi tyttöystävä. - Jaksaisitko,
 jos kiittäisin sinua tästä vielä kerran.

 Ossi oli ostamassa kaupasta joulujuomia ja nosti hihnalle 23 pulloa
 kaljaa sekä yhden appelsiinilimonadin.
- Tässä on 23 kaljaa ja 1 appelsiinilimonadi? ihmetteli kassa.
 - Niin. Vaimoni on aivan hulluna appelsiinilimonadiin.

 Hätääntynyt nainen soitti jouluaattona paloasemalle:
- Tulkaa äkkiä! Joulukuusi kaatui ja sytytti talon tuleen!
 - Miten me sinne ajamme?
- Mitä? Eikö teillä ole enää niitä punaisia autoja?

 

[mese]

Joulukalenterin 21. luukku

Tuomaan päivä 21.12.

Joulukuun 21. päivänä "hyvä Tuomas joulun tuopi". Apostoli Tuomas Kaksosen tehtäväksi on tullut tuoda kristikunnalle joulun juhla ja rauha. Kaiken ulkonaisen piti olla valmiina, kun Tuomas saapui. Hämeessä ja Uudellamaalla asia ilmaistiin sanonnalla: ”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha.”

Vanhan kansan joulu kestää Tuomaan päivästä Nuutin päivään asti. Yö on pisimmillään ja päivä lyhimmillään. Arkinen aherrus hiljeni ja alkoi levon ja rauhan aika. Enää ei tehty teurastuksia, pantu olutta, leivottu tai valettu kynttilöitä.

Oluella on ollut erityinen merkitys joulurauhan alkamisessa. Tuomaan päivän tapoihin kuului maistella jo jouluoluen makua. Sanottiin, että »Tuomas tuleepi tuoppi kainalossa». Ihmiset myös söivät yhtä hyvin kuin kekrinä ja loikoilivat paitasillaan pirtin oljilla.

Tuomaan päivän savupirttejä pestiin vedellä ja hiekalla kirkkaan vaaleiksi, minkä takia päivää onkin kutsuttu Tohu- ja Noki-Tuomaaksi. Seinät ja katto peitettiin tuoksuvista petäjäpäreistä punottuihin kuvioihin. Lattialle leviteltiin jouluoljet.

Tuomaan ja joulun välistä aikaa kutsuttu laajalla alueella Suomessa »pesäpäiviksi». Auringon sanotaan olevan kolme päivää pesässään, josta se nousee jouluaamuna ja vuosi aloittaa hitaasti kulkunsa kohti kevättä. Pesäpäivien aikaan ei saanut kehrätä, hakata metsästä puita tai edes vuolla lastuja. Näistä teoista olisi seurauksena onnettomuutta karjalle tai viljalle.

Tuomaan päivän viettoon on liittynyt useita vanhoja symboleita. Joissakin vanhoissa riimusauvoissa päivää kuvaa vanha suojamerkki, »Tuomaanristi», joka valmistettiin päreistä. Tuvan, navetan ja tallin oveen sekä porttiin saatettiin myös maalata tervalla suojeleva rengasristi.

Kaikkien valmisteluiden jälkeen joulun tuova Tuomas voitiin toivottaa tervetulleeksi:

»Tule meille, Tuomas kulta
tuo joulu tullesansa,
oluttynnyri olallansa,
viinapikeri pivosansa,
juustokakku kailosansa.
Kyl sä meijän portin tunnet:
tervaristi, rautarengas,
musta koira portin alla!»

Tuomaan päivänä laitettiin ennen vanhaan ristit ikkunoille.



Tuomaanristi, vinoneliömäinen puusta vuoltu lasturisti on joulukoriste saaristoalueelta, lähinnä Korppoosta ja Iniöstä.

Joulukoristeen nimi viittaa apostoli Tuomaaseen. Tuomaan päivä (21. joulukuuta) aloittaa perinteisesti joulun ja silloin asetetaan suojelevat ristit oville tai ikkunoille. Esikuvana ovat olleet kirkkojen takorautaiset ristit.

Tuomaanristin ristisymboli edustaa myös kristillistä perinnettä vanhempaa vertauskuvallisuutta, sillä risti on alun perin kuvannut aurinkoa. Ristillä karkotettiin pahoja henkiä, jotka olivat liikkeellä erityisesti vuoden pimeimpään aikaan. Tervaristi maalattiin navetan oveen tai portin pieleen, Pohjanmaalla pihaan pysytytettiin lyhtyjen koristama mäntyristi.

Tuomaanristi on vähitellen 1930-luvulta lähtien levinnyt koko maahan.

Hyvää Tuomaan päivää ja 4. adventtia! Neljäs adventtisunnuntai on pyhitetty Jeesus-lasta kantavalle Neitsyt Marialle.



Vain kolme yötä Jouluun!

mese

[Jarmo]

22


Kauheimmat joululaulut osa 5:
https://www.youtube.com/watch?v=9cRfQAvW8SU&list=PL2hMYBqPJ9VxJ4pPBbETd-_bFWl7qQ3rf
Koko lista klassikoita




Mikä on maailman kulunein joululaulu?
 - Klisee, klisee kulkuset.

 Mikä on narsistin joululaulu?
- Mää oon niin kaunis.

 Mikä on Ruotsin soitetuin joululaulu?
 - Silvian joululaulu.

- Mikä on majavien joululaulu?
 - Joulupuu on nakerrettu.

- Mikä on porojen suurin toive?
- Päästä vetämään joulupukkia.

- Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa?
- Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy välillä kontillaan.

- Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Sinä teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

 - Miksi joulupukilla ei ole lapsia?
- Hänellä on leikkikalut.

 - Miksi joulupukilla on niin isot pussit?
 - Koska pukki tulee vain kerran vuodessa.

[pia58]

                                           23 Joululuukku

          Enää yksi yö jouluun. Voisin kuvitella kuinka jännitys nousee huomista kohti lapsiperheissä.

Muutama kaunis Jouluruno iloksenne

Katso taivasta, tähtiä ja kuuta, 
vieläkö joulu on jotain muuta. 
Ystävän halaus ja aatos jalo,   
tuttua on myös kynttilän valo. 
Joulun maun tuntee jo kieli, mutta
tärkein on kuitenkin hyvä mieli.


Jouluna voit nähdä sen,
 kauniin hetken, sinisen.
 Silloin voit kuulla laulun tuulen,
 jossa on sävel rakkauden suuren!

Tässä runossa on tärkeä opetus!

Ystävä rakas kuule tätä,

tekemättä jotain jätä.

Näytä kiireelle kieli

ja ota rento mieli.

Muista tähdet ja taika

ja unohda sitten aika.


Ilomäen tontut toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Linturikasta ja Rakkauden täyteistä tulevaa vuotta.

ps. Olisin laittanut kuvan, vaan ei lataudu.

[Anniina]

Joulukalenterin 24. luukku

Päiväkodissa vietettiin viime viikolla joulujuhlaa.
Me lapset olimme opetelleet monenlaisia esityksiä.
Siitä, jos mistä kumpusi aikuisillekin joulumieli.

Minulla on joulumieli ollut jo koko joulukuun.
Koska olen oppinut numerot, on minulle ollut helppompaa hahmottaa,
milloin Joulupukki oikein tulee. Nyt siihen ei ole enää kauan.
Onneksi serkut on myös mummon luona, joten tekemistä ja
touhua meillä riittää.

Sunnuntaina haimme joulukuusen ja maanantaina koristelimme sen.
Kuusi on minun ja isän ihan kahdestaan koristelema.
Vähän tuo kuusi tuppaa välillä olemaan tiellä, kun ammun kehittämälläni
jättiritsalla lintuja kohti possulinnoja.






Tässä joulun henkeen ja suomalaisuuteen sopiva video, josta tykkään kovasti:
https://www.youtube.com/watch?v=FQGOf5qVrRs


Oikein Hyvää Joulua teille kaikille!

Toivottaa Otso