Mesiangervon ja Zirnixin K-18 jutuille
Mitähän meidän Pääpönttölä kohta sanookaan näistä K-18 jutuista?
Olisikohan otsikosta kannattanut jättää K-18 pois...? Aattelen nimittäin, jotta jos joku on niin nuori, ettei ymmärrä kiertoteitse kerrottuja ilmaisuja, ei näistä jutuista haittaakaan ole... Vaiko...? Ja ne taas, jotka ymmärtävät, nauravat näille - ja jos tällaiset jutut eivät kiinnosta, eihän ketjua pakko avata ole...
![Hymyilee [:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif)
Nyt hiukka kiirusta, mutta enpä voi olla heittämättä tähän vielä paria hauskaa junajuttua...
*****
Nuoripari Liisa ja Kalle olivat häämatkallaan menossa kohti Lappia makuuvaunun perhehytissä. Siinä haaveiltiin, oltiin innostuneita ja kuviteltiin jo tulevan esikoisen ammattiakin.
- Insinööri, ehdottomasti! sanoi Kalle määrätietoisesti.
Käytiin sitten hommaamaan lasta alulle. Juuri kriittisellä hetkellä junanvaunu heilahti, ja tuleva isä mätkähti lattialle.
- Miten kävi, kulta? kyseli Liisa huolestuneena.
- Ei minulla ole hätää. Insinöörille kävi huonommin. Hän makaa nyt tuolla ikkunanlaudalla.
*****
Jatkoa edelliseen...
Liisa ja Kalle lähtivät juhlimaan hopeahääpäiväänsä Lappiin samaan paikkaan ja samalla junalla kuin aikoinaan häämatkallaankin.
Istuttiin vierekkäin vuoteen reunalla ja tultiin mutkaan, jossa Kalle hääyönä oli pudonnut vuoteesta lattialle. Kalle kysyi kainosti Liisalta:
- Muistatkos, kuinka kävi hääyönämme tässä samaisessa mutkassa?
- Muistan tietenkin, tuhahti Liisa. - Sinun hutiloimisesi takia meillä ei nyt ole mitään insinööripoikaa, vaan tyhjäntoimittaja, laiska juopporetkupoika!
*****
Tyttö ja poika olivat hommissa keskellä rautatietä. Juna alkoi lähestyä, ja lemmenpari vain jatkoi touhuaan. Veturinkuljettajan äänimerkitkään eivät heitä hillinneet.
Juna saatiin pysähtymään juuri ennen nuorta paria ja veturinkuljettaja karjui:
- Mitä te oikein meinaatte, tappaa itsenne, vai?
- No kun tytöllä tuli ja mulla tuli ja juna tuli, niin ajateltiin, että pysähtyköön se, jolla on jarrut.