Huomenta Lapista! Kotiuduttu eilen illalla "Lapin reissulta". Kävästiin Kutturan kultamailla verestämässä muistoja menneiltä kultavuosilta. Vielä oli sama paikka vallattuna uusilla yrittäjillä. Nyt oli kaksi eri kaivajaa samalla tontilla kuin me olimme. Saunat ja kodat olivat pystytetty paikalle. Kiertelimme paikkoja ja muistot tulivat mieleen. Siitä on 16 vuotta kun sinne eka kerran lapion kanssa menimme. Oi niitä aikoja!.
Maanantaina oli lämmin kesäinen päivä kun sinne tulimme. Oli sääskiä ja polttiaisia kuin kesällä ainakin. Parkattiin Sotajokivarteen ja paistettiin makkarat ulkona hiilloksella ja nautittiin loppukesän illasta. Illasta alkoi sadella vähän ja yöllä tuli reippaasti vettä. No, ei haitannut kun oli katto pään päällä.
Tiistaina käytiin kiertelemässä kultamaita edelleen ja poikettiin myös Kutturan kylässä ja keitettiin päiväkahvit Ivalojoen varrella. Saksalaisturisteja näkyi olevan parkissa. Yksinäinen pulu pörähti keskellä erämaata tielle. Ihan piti peruuttaa katsomaan oliko se, oli se. Kuukkeleita, sinirintoja, pajulintuja jne... vähän oli elämää metsissä. Illalla taas uuteen puskaparkkiin tällä kertaa Kutustajanojan rannalle. Vettä sateli koko illan ja alkoi tuulla, joten makkarat jäi paistamatta ulkona. Paistettiin sisätiloissa ja "parannettiin maailmaa". Iltayöstä taivas selveni ja iltarusko punersi komeasti. Yöllä oli melkein pakkanen ja aamu valkeni aurinkoisena ja aika viileänä +4 astetta. Kävin Mörrin kans kiertelemässä lähipaikkoja. Kovasti siellä on aikojen kuluessa kaivettu, niin käsin kuin koneellakin. Nyt ei enää montaa kaivajaa nähty. Oikeastaan ei ainuttakaan. Muutama kone seisoi siellä sen näköisenä, että jotain toimintaa vielä on. Kioskikin oli auki, mutta ei yhtään asiakasta näkynyt. Kävin vettä ostamassa, muttei ollut mistä myydä. Meillä kävi hassusti auton veden kanssa. Pohjaventtiili pääsi aukeamaan ja hulautti kaikki käyttövedet kankaalle. No, onneksi oli muutama Mörrin vesipullo täynnä vielä, että kahviveden sai. Päätimmä lähteä "kylille" vettä tankkaamaan. Ajettiin sitten Kakslauttaseen ja pyörähettiin Kiilopäällä mutka. Ihan tunturille asti ei menty, kun kunto on sitä mitä on. Ruijan polun parkissa juotiin päiväkahvit ja ajoimme sitten Porttipahdan altaalle, kun alkoi niin kalaa haluttamaan. Kalasatamasta ostettiin tuoretta just pyydettyä siikaa pari pakettia ja ajettiin Madetkosken tietä altaan reunalle parkkiin. Tuuli oli aika kova ja allas velloi kuin meri. Aurinko kuitenkin paistoi, eikä ilma ollut kovin kylmä. Merikotkat, laulujoutsenet, isokoskelot, lokit ja muut pitivät seuraa. Illalla oli hieno kokemus paistaa nuotiolla tikkusiikaa. Polttiaiset olivat jo häipyneet. Mikään ei häirinnyt. Akkuja ladattiin täysillä. Yö oli taas kylmä ja aamulla oli jo pilvessä ja näytti taas sateiselta. Lähimmä ajelemaan kotia päin. Ilmakkiaavan parkkipaikalla pysähdytiin taas kahvin keittoon. Sääksi ja hanhitokka ilahdutti siinä.
Muutaman kilsan päässä lensi lapinpöllö tien yli. Ajettiin Sodankylän kautta Savukoskelle. Pelkosenniemen Luiron soitten kohdalla on Sokanaavan lintutorni. No sinne tietenkin. Vettä vähän suhuutteli, mutta oli suht lämmintä. Tornille vie lankkutie, ihan toista metriä leviä. Voi mennä vaikka pyörätuolilla. 600 m yhteen suuntaan. Aika laho tie oli jo. Muutama lankku oli katkennut ja toiset niin lahoja, että varoa piti. Perillä odotti hieno torni ja upea suomaisema. Näytti ensin tyhjältä koko alue, mutta sitten näin 4 kurkea, kaksi emoa ja kaksi nuorta. Yksi kirvinen siinä mennessä pyrähti kelon oksalle. Suon rimmissä uiskenteli muutama vesilintu, kiikarilla katsoin sotkan pojiksi. Sitten siihen lennähti kaksi laulujoutsenta. Siinä tornin anti olikin. Tunnin katselin menoa, muttei muuta näkynyt. Sade yltyi joten pois oli lähettävä. Ajelimma sitten Sallan kautta kotiin. Reissu oli loppu.
Mörrikin oli mukana. Mukava reissu kaikin puolin. Kuvassa Porttipahta illalla auringon laskiessa ja siiat nuotiolla
