(Tämän viestin kirjoitti sitten ullu puoliunessa, eikä siinä tilassa sitten huomannut kirjata Kaitsua ulos ja kirjautua omana itsenään... sorry!)
Vai että olisi Mummi muuttamassa pienen rapakon taakse... kovasti haikealta tuntuisi välimatkan piteneminen, mutta ei ihmisiä saa estää toteuttamasta haaveitaan. Kulkee ne puhelut, kirjeet, laivat ja muut. Mummi saa kysyä mummitettavilta itse. Minä halua vaikuttaa kenenkään mielipiteisiin ja päätöksiin noin isoissa asioissa. Jokaisen täytyy ne isot asiat ratkaista ihan itse ja ystävien tulee siinä olla tukena. Se on sitä se ystävyys, mukana elämistä, tukena olemista, yhdessä tekemistä. Ei sitä, että roikutaan puntissa ja estetään toisia tekemästä sitä mitä sydän sanoo.
Vaan se Matti... minäpä näin jo kuvan, komea on! Melkoinen Ah-Mattihan se. Olen muuten kerran tainnut tavatakin. En vain tiennyt silloin Hömiksen ja Matin suhteen syvyyttä. Aivan kerrassaan hurmaava herrasmies!
Seuraavaan viestiin lupaan värkkäillä sen kuvan... yöllä en ollut koneella ennen kuin tosi myöhällä ja silloin ei enää silmät pysyneet auki ja nyt taas pitää saada ne silmät auki kaffekupillisella ennen kuin voi laitella kuvia. Menisi Matti vielä ihan vinoon, jos näin unisena sen tänne laittaisin
