Huomenta Lapista!
![[:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif "Hymyilee")
Hui kauhia ku säikähin viikonloppuna. Tuli semmonen kiputila, ettempä oo moista monesti kokenu. Tai ei nyt niin kovin kova, mutta tällaselle säikylle ihan nokko. Olin kaikessa rauhassa kyläilemässä kälyn luona ku yhtäkkiä pisti kylkeen kuin puukolla. Ajattelin, että mikä lie kramppi. Aamulla pukkelin lunta eka kertaa tälle talvelle. Aattelin, että siitä hermostui. No, ei kun pistää ja mikään asento ei oo hyvä. Istuin siinä tietokoneen eessä ja olin avaamassa konetta kun se iski. Pyysin päästä maate ja menin kamariin pötkölleen. Makasin vartin ku käly tuli katsomaan kuin menee, sama polte ja painetta alaspäin oli koko ajan. Kävin veskissä, ei mitään tullut. Takaisin makuulle. Käly antoi Panacodin, ei vaikutusta. Keppuroin siinä toista tuntia, mikään asento ei oikein kelvannu.
Lopulta velipoika tuli reissusta ja kysyi että mikä on hätänä. Päätimmä yksissä tuumin lanssin tilata. Lanssi tuli vartissa. Pistettiin koko ämmä napeilla kiini johtoihin ja otettiin filmi syämestä. Ei häikkää. Hoitsu kuunteli keuhkot, ei mitään. Mitattiin verenpaine, pulssi kaikki oli ok. Kipu vain velloi. Hoitsu kyseli syömisiä, no minä että käristyksen just nakkasin naamariin. Sappikivi! No, siinä hunttailivat, minettä lähetään Lapponiaan Kemijärvelle, siellä päivystys näin viikonloppuna. Eei ku kotia, yritti lanssin hoitsut. Pidin pintani, että eiku hoitoon vaan. No lähettiin ajeleen Kemppaan. Jossain välissä alkoi ellottaan koko kyyti ja pyysin jotain. Anna vaikka vettä. Ei antanu ku pillistä pikkuisen. Sitten valitin vielä, että kohta pulautan tuohon lattialle jos en saa jotain. Tippa oli jo tässä vaiheessa kädessä. Hoitsu sanoi, että hän antaa nyt jotain pahoinvointiin. Ja kun se sen tuikkas suoneen ni kipukin katosi siihen paikkaan. Samassa olimme jo polin portailla. Mentiin sisälle ja tutkimukset jatkuivat. Otettiin filmi ja verta. Sitten vietiin ultraan, skannattiin koko maha, mitään ei näkynyt, kaikki oli ok. Sitten pissanäyte, nyt alkoi selvetä. Jotain uraania, eiku ureaa liikaa. Omat vaatteet pois ja sairaalan kuteet päälle. Jäädään nyt tänne yöksi, tutkitaan lisää aamulla ja otetaan tuo pissa tarkkailuun. Jos vaikka on virtsakiviä! Kipu viittais semmoiseen. No, mä pääsin osastolle ja tippaan sidottuna katsoin telkkaria iltakuuesta yöyhteen. Ja vain ykkönen näkyi. Nukuin semmoiset kaks tuntia. Huokaus, aamulla tultiin hakemaan röntgeniin. Sain kävellä, kun ei ollut kipua. Tippa mukana käytiin röntgenissä ja siitä alkoi päivän odotus. Natriumkloridi meni koko ajan suoneen, mitään muuta lääkettä ei annettu. Pöntöllä piti käydä tiheään. Tulosta sitten siilattiin, mutta kiviä ei löytynyt. Kerkesikö hajota tai mennä siinä eka näytteen otossa hukkaan. Lääkäri lupas käydä yhen jälkeen, no tuli kymmenen yli neljä. Sanoi, että muuten on ok, mutta verenpaine kauhian korkia, kuinkas se niin. Minä siihen, jotta ei se oo ku "valkotakkiverenpainetta". No, käski mennä terkkariin jos ei laskeu. Pääsin kotiin kun ei ollu kipuja.
Kotiin tulin kuuden jälkeen. Verenpaine on edelleen korkealla 160/100 syke normaali tai 75-80.
No tänään en ole kuin koneella räplännyt ja painetta mittaillu.
Ai niin siihen ureaan sain kihtilääkettä, vähentää virtsahapon eritystä. Olo on ihan ok. Maalauskurssi saa kyllä jäädä tältä illalta.
Lapponia on kyllä hyvä sairaala, ei moitteen sijaa. Lääkärikin kuin naapurin poika. Hoitsuissa muutama känkkärä, mutta toimeen tultiin.
Semmoista tänään, huomisesta ei tiedä.
Lumet sulaa pois, vettä sataa rätkyttelee. Plussalla keli.
