Vähän raporttia pikkujouluista
Paikaksi valikoitui siis Lak-järven laavu Kurjenrahkan kansallispuistossa. Jarmo odottelikin meitä jo paikalla, kun pienen patikoinnin jälkeen sinne pääsimme. Muita retkeilijöitä oli liikkeellä kohtalaisesti ja iltaa kohden nukkumapaikat kävivät vähiin ja yksi seurue jatkoikin matkaa eteenpäin. Tapahtuman luonteen mukaisesti meillä oli pipareita, joulutorttuja, glögiä ja muita virvokkeita. Heti alkuun hieman hirvitti se virvokkeiden määrä ja mietin, että onneksi ei tarvi illalla enää ajaa pyörää tai autoa tai edes kävellä kovin pitkää matkaa autolle
Ruuan virkaa meillä toimitti salmiakkikanat ja riistalenkki. Hyvältä maistui, mutta niin maistuu yleensä kaikki kun ulkona syö.
Illan pimetessä seuraamme liittyi myös Harri Hiiri. Tämä oli melkein kesy ja juoksenteli siinä meidän jaloissa. Jarmolla saattaa hiirulaisesta olla kuviakin. Kohta olikin aika siirtyä Arton kanssa kotiin päin. Ihan ei tarvinnut taluttaa, mutta melkoisesti se tie kotiin oli vino ja mutkikas
Hauskaa oli ja ensi vuonna sitten taas uudestaan!