Juu iltaa vaan täältäkin!
Kyllä on ollut taas sellainen viikko, että tullut sinkoiltua sinne tänne ja mitään valmista ei ole tullut. Paitsi piparkakkutalo
![Hymyilee [:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif)
Mitä lähemmäs vuoden loppua mennään, kiihtyy täällä tahti jo siihen malliin, että hirvittää jo pikkasen ajatuskin. Saattaa olla, että päivityksiä tulee harvakseltaan, vähän olen jo ulkoistanut tämän Artolle.
Tänään kuitenkin pelkkää vapaata neljästä lähtien ja vielä täällä kotinurkilla. Ja ai että, miten jo olin aamusta alkean suunnitellut pyöräileväni pimeyden laskiessa ties minne, kuin desperado konsanaan. Ja sitten tapahtui se, mitä olen tässä vuosikaudet pelännyt, kaaduin. Tie oli niin liukas, että pyörä lähti sivuttain alta, kylkiasennossa pyörä haarojen välissä tein maantiellä piruetin ja suoraan vastaantulevien kaistalle. Auto meinasi ajaa ojaan kun löi jarrut päälle ja minä en tiennyt enää mikä on eteen, taakse taikka ylös tai alas. Jos Mintulla on seitsemän henkeä, niin meikäläisellä on sitten varmaan 100! Kummempaa ei sattunut, takkiin ja housuihin tuli reikiä, asfaltti-ihottumaa kyynärpäähän ja persustaan ja satula jostain kumman syystä löytyi pientareelta. Olin vähän ehkä tärähtänyt ja lähdin vaan suoraan tulosuuntaan eli kotiin päin. Joku huusi että oonko kuunossa ja taisin sanoa että olen. Koska olinhan minä, mihinkään ei sattunut ja heti huomasin, että päätä en ole lyönyt. Joten vankasti kotiinpäin. Ja tästä se kurjin osa alkoi. Tie oli niin liukas, ettei siellä pysynyt edes kävellen pystyssä, pimeää oli ja matkaa vähintäänkin manalaan asti, eli sellaiset 7 kilometriä. Siinä sitten liukastellen kotiin. Kotona sitten alkoikin jo tuntumaan, että vähän sattuu, mutta kyynärpäätä luukuunottamatta, muut paikat on niin hyvässä luonnon omassa pehmusteessa, joten murtumista ei tarvi huolehtia. Kuitenkin tosi paska juttu, näin rumasti sanottuna.
Eli nyt sitten kaikki yli 15-vuotiaat, suosittelen lämpimästi käyttämään näillä keleillä nastoja, kitkoja tai mitä tahansa mummorapsuttumia kengissä. Vaarallista tuolla on!
Koska suunnitelmat on suunnitelmat, niin jatkoin askerteluharrastusta ja laitoin appelsiinin viipaleita kuivuriin. Niistä olisi tarkoitus tehdä joulukoristeita. Katsotaan mitä tulee!
Mukavat illat kaikille ja vielä kerran, siellä on liukasta! Ja ennusteen mukaan samanlaista on myös huomenna.