Kotoa on aina kurja lähteä. -Minun ainakin, kun olen kotona viihtyvää sorttia.
Tänäänkin mies pyysi minua mukaansa kun meni maalle, mutta sain sen homman evättyä kun lupasin leipoa piparit ja joulutortut. Ne ovatkin nyt tehtynä.
Menin kuitenkin ensin hänen avukseen putsaamaan auton lumesta. Lähtiessä mietin, että ottaisinko kännykän mukaan, mutta tulin siihen tulokseen, että en tarvitse sitä. Auto tuli putsattua ja samalla putsasin lumesta roskakatoksen edustan ja talon oven edustat meidän rapun puolelta. Kun sitten menin rappuja ylös kotiin päin, ja kaivelin taskujani avainta etsien, ei sitä ollutkaan, eikä ollut kännykkääkään, että olisin voinut soittaa miehelle, että tule avaamaan ovi. Onneksi huomasin, että eka kerroksen miehellä on yleisavain. Ei muuta kun soittelemaan ovikelloa. Hän kävi avaamassa minulle oven. Pääsin kotiin leipomispuuhiin. En kyllä oikein välitä ruskeista pipareista, mutta se taikina on tosi hyvää
. En kyllä välitä joulutortuistakaan, mutta mies tykkää niista sitäkin enemmän.