Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[zirnix]

Olen hermostunut ja kiukkuinen tällä hetkellä. Joulu on rauhan ja rakkauden, antamisen ja hyvän tahdon aikaa, enkä sitä tunnelmaa täällä pilata halua. Tuskin on pilalla omakaan hyvä tahtoni, mutta juuri nyt olen hermostunut.

Olin suunnitellut koko tämän viikon ohjelmani melkoisen tarkkaan, ja nyt kävi yllättäen ilmi, että koko perjantai meneekin aivan muualla kuin kotona touhuillen tai ostoksilla kierrellen - ja aivan muissa kuin jouluisissa tunnelmissa. Pahus. Juuri perjantai! Tuo perjantai vieläpä uhkaa muuttaa koko pitkän viikonlopun ohjelman - eli koko joulun ajan - erilaiseksi kuin olimme suunnitelleet!

Tiedän, että hermostuneisuuteni menee ohi, mutta juuri nyt tekisin mieluummin lähes mitä tahansa muuta kuin rupeaisin imuroimaan täällä kaikkien sekalaisten kasojen ja pinojen keskellä. Jo tänään on mentävä tuon perjantain takia saunaan, laitettava hiukset ja nilkka kuntoon ja siksi siis edes tuo imurointi jo nyt. Ja joka puolella huushollia on keskeneräisiä töitäni. Kesken on myös albumien rakentelu, skannattavien kuvien haeskelu, videokasettien läpikäyminen, lehti- ja paperipinojen lajittelu. Sekaisin täällä ovat työ- ja harrastusjuttuni: vaatepinot, neulekappaleet, neuleet eri vaiheissaan, kirjat ja lehdet, muistiinpano- ja luonnospaperini, lajitellut ja lajittelemattomat paperit, pinot ja kasat... Ja nyt yhtäkkiä onkin pakko ruveta imuroimaan kaiken tämän roinan keskellä!

Juuri nyt mieluiten istuisin vaikkapa tässä ja lueskelisin muiden pönttöjen viestejä! Muutenkin hermostuttaa, kun aikoihin en täällä kunnolla viestejä ole ennättänyt lueskelemaan. Monta sivua on päässyt menemään ohi niin, etten edes kaikkia aloituksia ole ehtinyt katsoa.

Ajattelinkin, että josko tällaisen otsikon alla voisi hiukan purkaa itseään näin tavanomaisine, maisine murheineen...  Jotta... Mikä pieni asia hermostuttaa juuri nyt?

[ullu]

Kyllä se on tämä joulun laitto täälläki, mikä saa hermostuttamaan. Takana erittäin huonosti nukuttu yö ja sitten pitäisi jaksaa kaiken arkisen keskellä vielä laittaa joulua kun se tavallinen arkikin on jo niin hoppuisaa että hirvittää. Lahjat on valmiina suurin piirtein, pakettiin kun vielä saisi laitettua ja vietyä saajilleen.

Kävin juuri Itäkeskuksessa ja saldona oli monen monta nyrpeää ilmettä (joista onneksi yksikään ei ollut omani) ja äkäisiä ihmisiä ja yksi tai oikeastaan kaksikin parkkipaikalla sattunutta melkein peltiä rutussa tilannetta. Kyllä helpotti kun sieltä pääsi pois ja vielä ehjin nahoin ja pellein.

Nyt tarvitsisin piristyspillerin ja lempeän orjapiiskurin kun väsyttää niin, että ei mitään viitsisi tehdä ja huushollissa olisi laittamista vähän enempi kuin vähän. Kunnolla joulukuntoon tätä ei saakaan kun on pieni koti ja paljon tavaraa, mutta jos nyt muutamalle koristeelle saisi jotenkin paikat ja vietyä ne tavara paikoilleen, joille on paikka olemassa.

Pikkutipu ei meinaa uskoa, että päivällä treenataan ryömimistä ja konttaamista, yöllä nukutaan. Hän treenaa nyt lähinnä yötä päivää. Ohihan se tuosta menee, mutta se on nyt tätä vauhdin hurmaa 

Vuosi -  pari sitten ystäväni, monen lapsen äiti hänkin, lohdutti minua joulustressin uhatessa seuraavalla jutulla:
Lööppi sanomalehden toimituksen seinällä:
"Joulu peruutettu - Joosef tunnusti!"

Tsemppiä kovasti Zirnille ja muille jouluhässäkän härnäämille.

(LISÄYS: Selityksen makua, mutta noihin peltiä melkein rytyssä tilanteisiin en ollut mitenkään osallisena muuten kuin että oma kotteroni oli parkkeerattu pilttuuseensa ihan taiteen sääntöjen mukaan. Vieressä oli vähän tavallista kaposempi pilttuu ja siihen yritti parikin autoa periaatteella "pakko mahtua kun on vihitty..."  )

[zirnix]

Juu, Ullu... Tuo PIENI KOTI JA PALJON TAVARAA... Ai että kuulostaa tutulta!
Ja meillä kun vielä on jopa kaksi kämppää pidettävänämme... Uuden kodin aktiivinen haeskelukin on ollut hieman "hyytynyttä" parin viime kuukauden ajan... Kun vieläpä joskus tuntuu siltä, ettei aina ole edes varma, mitä ja millaista sitä oikein haluaa - ja minne... Jatkuvasti kun ei muuttaa jaksaisi.

Mutta täällä päässä kun ei niin kauheasti sinänsä joulua edes laitella. Kun niitä pieniä pirpanoitakaan ei ole... Ja kaiken lisäksi meidän itsemme vastaavasti piti alunperin lähteä joulun viettoon kotoa pois, lähisuvun pariin joulua viettämään... Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että olemmekin ainakin aaton täällä kahdestaan ja aikaisintaan joulupäivänä joku liikkuu puoleen tai toiseen... Saa nähdä.

Hermostuttaa muuten sekin, että olen niin kaavoihini kangistunut... Nyt tietenkin voisin poikkeuksia tehdä, mutta tuo perjantainen meno on sellainen, jotta tukka ja nilkka on pakko laittaa kuntoon ennen sitä. Huomiseen en taas saunaan menemistä uskalla siirtää, koska siinä tapauksessa yöllä menee liian myöhään ja perjantaina on aikainen herätys. Ja saunan jälkeisenä päivänä ei siivoilemaan halua ruveta... Ja... Ja... Voihan nenä! Minä kyllä muuten viihtyisin ostoksilla... Mutta milloinkahan nyt kauppoihin pääsen...? Aikaisintaan lauantaina...? Apuva!

Ja tähän tulin nytkin katselemaan...  Niinpä niin...
Hauskaa olisi Pikkutipun touhua seurailla! Ihanalta kuulostaa. Teille sitten varmaan tulee se ihka oikea pukkikin aattona...? 

[ullu]

Juu, Ullu... Tuo PIENI KOTI JA PALJON TAVARAA... Ai että kuulostaa tutulta!
Ja meillä kun vielä on jopa kaksi kämppää pidettävänämme...

Heh, meillä taas yksi kämppä, jossa kahden kämpän tavarat...

Hauskaa olisi Pikkutipun touhua seurailla! Ihanalta kuulostaa.

Onhan hän hauskaa seuraa, mutta viideltä aamulla katselisin silti mieluummin unia kuin sitä touhuamista 

Teille sitten varmaan tulee se ihka oikea pukkikin aattona...? 

Juu, sama pukki tulee kuin on ollut jo moooonena vuonna peräkkäin. Esikoisen kummisetä, jonka kaikki tunnistavat tutuksi ja turvalliseksi kummiksi, mutta jonka tulo on silti aina niin jännää ja kivaa koko porukasta.

[zirnix]

Kaksi kämppäähän mekin aikoinaan yhdistimme, mutta tällä hetkellä jo tässä yhdessä kämpässä riittäisi tavaraa varmaan kolmeenkin eri kämppään. Tässä talossa kun ei alakerran verkkovarastoihin mitään uskalla viedä... Kaikki varastoitavat tavarat ovat joko tuolla toisessa kämpässä tai täällä yläkerran ahtaaksi käyneessä kaksiossa; matonkuteet, kirppukamat... Hermostuttaa siis sekin. Plus että lähes koko ajan hamstraan lisää tavaraa ja tekemisiä...

Lisäksi olen väsynyt. Nukun nykyisin yllättävän vähän ja huonosti. Minä, joka yleensä nukun kuin tukki. Tuo nilkka... Joko koskee tai kutisee. Nykyisin useammin kutisee ja herään siihen, kun raavin sitä. Ja sitten siihen koskee.

Pukki meillä jouluna viimeksi kävi kai 90-luvun puolella, kun sisarenikin lapset olivat pieniä... Mukavaa se aina oli. Joka kerta. Sama tuttu pukki meilläkin aina kävi, mutta eiväthän pienimmät häntä tunnistaneet. Tai... Hauskaa oli seurata pienten ilmeitä, kun ehkä tavallaan tunsivat, eivätkä tunteneet kuitenkaan... Voi sitä jännitystä... 

Nyt kyllä taitaa olla pakko jatkaa ihan urakalla tuota touhuilua.
Jotta saisi kodin edes jonkinlaiseen järjestykseen jouluksi.
Revin kai kohta muuten hiukset päästäni. Tänne pakenen kiireitäni... 

Ihmettelen vain, etteikö kukaan muu täällä ole mistään hermostunut... 

[Sinisorsa]

Luin jostain internet-sivulta jokunen vuosi sitten tästä hermostumisesta/huonosti organisoidusta kodista, että(näin oli joku psykologi sanonut) kaikki tekemättömät/pitkään olleet keskeneräiset työt pitäisi laittaa piiloon:kaappeihin, komeroihin yms.. ---  VARSINKIN JOS ON on pikkutarkka ja erittäin huolehtivainen luonne. Eli mieli ei rauhoitu muuten kodissa  koskaan. 

Koska "roinaa", epäjärjestystä ja tekemättömiä töitä lojuu hyvin paljon ympärillä, niin siivouksen/järjestelyn aloittaminen on erittäin vaikeaa. Toisaalta taas joku "haluaakin" elää tällaisen kaaoksen keskellä, koska "pelkää", että mitäs sitten sen jälkeen tekee, kun kaikki on järjestyksessä.

Eli kun sitten joskus saa paikat kuntoon, niin se järjestys pitää pitää eli uusille tavaroille pitää löytyä komeroista heti tilaa--vaikka jotain vanhaa poisheittämällä/järjestämällä lisätilaa kodin ulkopuolelta.

Järjestelyn aloittaessaan/keskeneräisten töiden loppuunsaattamisessa on hyvä pitää mielessä mielikuva ( eli vaikka määränpää näyttäisikin vaikka kuinka kaukaiselta, sinä pystyt kuvittelemaan, miten Sinä otat kaikki pienet askeleet matkalla siihen)  siitä uudesta, siististä kodista, jota tavoitellaan ja se, että jos et aloita, niin valmista EI TULE KOSKAAN.   Kannattaa edetä askel askeleelta(ensin yksi asia, sitten toinen jne..), vaikka pieninkin-- eli  sinä todella haluat tehdä joka päivä jotain seuratessasi suunnitelmaa, joka tuo sinut aina askelta lähemmäksi unelmaasi.     Muista myös hyvin usein, silloin kun et haluaisi aloittaa, että  jo tänään voisi olla "vasta huomenna".

http://www.via.fi/feng.htm  Feng Shuistakin saa jonkin verran ideoita.

[iipa]

Luulen ettei Jussi Töytäri pane tässä tapauksessa lainkaan pahakseen, että laitan tämän hänen sanomansa tähän, sopii niin naulan kantaan:

> MIHIN OLIKAAN
> NIIN KIIRE?
>
> On se aika vuodesta, jolloin toivottelemme
> toisillemme kiireetöntä ja rauhallista joulua.
> Onko se mahdollista? Voiko kiireen unohtaa
> muutaman päivän ajaksi? Minä en siihen
> kyennyt, joten päätin yrittää hankkiutua
> kiireen tunteesta eroon kokonaan.
>
> Olin saanut selville mihin kiireellä olin
> päässyt, nyt halusin katsoa minne kiireetön
> aika minut veisi. Viisi vuotta sitten muutin
> sisäisen puheeni. Vakuutin itselleni kerta
> toisensa jälkeen ettei minulla ole kiire
> mihinkään. Kerroin sen myös ääneen heille,
> jotka olettivat ettei minulla ole aikaa
> heille tai että sitä on hyvin vähän.
> Rauhallisuuden tunne näytti tarttuvan.
>
> On olemassa vain tämä hetki. Miksi se
> pitäisi pilata kiireellä ja päästä siitä
> nopeasti eroon? Kiireellä ja tehokkuudella
> ei ole mitään sukulaissuhdetta. Rauhoittuminen
> ja yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen
> aiheutti sen, että monta asiaa jäi kyllä
> tekemättä - mutta ei ensimmäistäkään todella
> tärkeätä.
>
> Lahjoita itsellesi kiireetön joulu ja jatka
> samalla asenteella koko loppuelämäsi.
>
> -Jussi


Ja toinen vanha juttu:

Kolme viisasta naista

Tiedätkö mitä olisi tapahtunut,
jos olisi ollut kolme viisasta naista
kolmen viisaan miehen sijasta?


He olisivat kysyneet suuntaa,
saapuneet ajoissa,
auttaneet synnytyksessä,
siivonneet tallin,
tehneet perunalaatikkoa,
tuoneet käytännöllisiä lahjoja ja
maailmassa olisi rauha.

[Sinisorsa]

Jussi Töytäri vaikuttaa erittäin järkevältä ihmiseltä.
Olipa hyvä kirjoitus, kiitos siitä, että laitoit sen tänne  ja PALJON

Minäkin peruutan nyt kaikki luvat itseni kiirehtimiseen, jotka olen antanut liian kiireisille/ylivoimaisille tehtäville ja kiirehtiville ihmisille. 

[Jarmo]

Ei täälläkään "ihan kaikki" ole tiptop. Aina on vaan jotenkin väsynyt olo töiden jälkeen että siivous ei innosta

[Pyryharakka]

Kodissa on AINA jokin paikka, joka ei ole järjestyksessä. Joten ei ole mitään syytä stressaantua. Esimerkiksi pino silittämätöntä pyykkiä tuossa takaoikealla on odottanut inspiraatiotani jonkin aikaa. Ehkä sitten joulun jälkeen...

 

[Marleena]

Pyris, SILITTÄMÄTTÖMÄN pyykin ongelma ratkeaa sillä Jarmon konstilla... Kokeilin ja se TOIMII!!! Piilotin sekä silitysraudan että -laudan. Ei ole enää huolta... Hätätilassa toimii sumutuspullo ihan hyvin. 

[Pyryharakka]

 

[Marle]

Työpaikan seinältä ponkattua:

Elä immeinen ihteäs kiireellä pilloo,
hermos jos männöö, niin onko siitä illoo.
Elä pikajunan vaahtia hyssytä aena,
vaan joskus piäsi tyynylle paena.
Toppuuta joskus tulinen tuo tahti,
kokkeele mittee on ruokalevon mahti.
Kohta jo huomoot kuinka on sommoo,
katkasta virta ja antaa hermoille lommoo.

Joteskii näin sen muistan.

Joskus tekisi mieli huutaa immeisille että
"ei se ole viimeinen metro!"  Kun juoksoovatten kuin se olisi viimeinen.

 

[Pyryharakka]

Mikähän siinäkin on, että aina pitää välttämättä ehtiä siihen kulkuneuvoon joka on juuri lähdössä pysäkiltä...

[Marle]

Ja metroissahan vuoroväli ei ole mahoton, asemasta ja ajankohdasta riippuen 4-10 minsaa  Toista se on maa- seudulla.