Tulee Ullun kirjoituksista mieleen aika kun omani olivat pieniä ja vielä töissäkin piti käydä.
Nyt ihmettelen miten kummassa siitä selvisin.
Ja kun silloin olin se "listojen hammasharjalla pesijä"-tyyppi
.
Mutta nyt olen päässyt siitä eroon.
Ylimääräiset roinat kaappiin jonka saa avata vasta joulun jälkeen
.
Kävimme tänään tekemässä ruokaostokset jouluun. Parkkipaikka aivan täynnä , mutta . .hupppss . . .tuostapa lähtikin juuri auto pois edestämme. Eli saimme heti parkkipaikan.
Liike näytti tupatentäydeltä. No , kotona jo päätettiin että EI mitään hermoilua , aikaa on vaikka koko ilta.
Ja miten helposti siellä hyllyjen välissä liikkuikaan. Hups. . . ." anteeksi." . ja hymy päälle. . ja vastaukseksi hymy . . . ja "ei se mitään ".
Tavarat löytyivät helposti. Kassalla edessämme vain yksi ihminen.
Kun vuoromme tuli , kassa hymyili iloisesti ja hihnan alapäässä oli tyttö joka kysyi saako auttaa pakkaamisessa.
Ja saihan hän.
Lämpimät Hyvänjoulun- toivotukset puolin ja toisin ja tähdet loistivat silmissä.
Tuli niin hyvä mieli että menimme vielä kahvioon joulukahveille. . . kun jäi sitä aikaa.
Voi miten paljon merkitseekään HYMY ja katse. . . . .
Meille tuli oikea joulumieli "meidän kaupassamme" !
Tsemppiä ja voimia kaikille teille jotka vielä olette pienten lasten kanssa ja oikeasti väsyneitä.
Sitten Jouluna kaikilla on kuitenkin JOULUMIELI ja väsymys unohtuu !