Tuosta Kaijan mainitsemasta pizzasta tuli mieleen, että nyt kun olen jonkun aikaa merkkaillut tarkasti syömiseni sinne Kiloklubiin, niin on saanut oppia jonkusen uuden asian syömisestä.
Ennen oli aina huono omatunto jos söin vaikka pizzaa. Nyt ei ole. Ihan hyvään laihdutuspäivään sopii ihan vallan mainiosti yksi pizza. Jos ei ihan kaikkein rasvaisinta pizzaa ota, niin silti jää vielä lähes puolet päivän kaloreista muuhun syömiseen ja mahtuupa vaikka light siiderikin siihen joukkoon. Ainoa ongelma pizzan syönnissä on nykyisin se, että kun on tottunut olemaan vähän vähemmillä syömisillä, siis ateriakoon suhteen, niin kokonaisen pizzan syöminen on aika ähkyn paikka. Vaikka siis kuinka antaisi itselleen luvan syödä koko pizzan, niin siihen ei oikein kykene
Pizzapäivänä sitten muuten vaan vähän tarkempana syömisten kanssa. Enempi porkkanaa, ruisleipää ja muuta vastaavaa, jotta nälkä pysyy poissa koko päivän, eikä päivän kokonaiskalorit kasva yli tavoitteen (mulla n. 1500 kcal).
Yllätys on tosiaan ollut, miten vähän on tarvinnut tinkiä ruoan laadusta. Siis ihan normaaleja kotiruokia syön, annoskokoa vähän tarkkailen (se on ollut minulla ehkä pahin ongelma syömisessä), mutta kylläiseksi syön itseni joka kerta.
Pullat, kakut ja karkit on ne, jolla kaikkein helpoimmin tuhoaa päivän syömiset. Yhtenäkin päivänä tässä joulun tienoilla aloitin aamuni syömällä kolme joulutorttua. Niistä tuli jo yli 500 kcal eli kolmannes päivän syömisistä, eikä ne pidä nälkää eikä mitään. Se päivä meni sitten yli niin että roikasi. Ihan typerä temppu mennä ahmimaan monta kun yksikin olisi riittänyt. No, toisaalta yksi keturalleen mennyt päivä silloin tällöin ei kokonaisuutta kaada. Pitkäntähtäimen juttuhan tämä painonhallinnan opettelu ja sitten saavutetuissa mitoissa pysyminen on. Ihan koko loppuelämän mittainen. Siihen mahtuu jokunen huonompikin päivä ilman, että se haittaisi kokonaisuutta.