Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Visertäjä]

Pitkästä aikaa tuli oikein pakko kirjoittaa - en ole ehtinyt mukaan svengiin enkä vieläkään hallitse uutta foorumia mutta tänään oli metrin päässä PUUKIIPIJÄ, lempilintujani eikä se ollut moksiskaan minusta. Tässä se suuri ILO. Mutta suruakin tuli. Kuukauden verran oli täällä syömässä orava jolla oli vain n. 6 sentin häntä, pörröinen mutta lyhyt. Ei se seurustellut muiden kanssa mutta ei sitä huonostikaan kohdeltu. Sitten se hävisi. Kun äskettäin tulin matkoilta löysin sen yläparvekkeen vesisangosta joka oli sinne tyhjänä jätetty korjatun vesikokourun alle - varmuuden vuoksi. Oli ilmeisesti tullut vaakatasolla sadetta, sanko oli täyttynyt ja ehkä kurren häntä ei pystynyt tarpeeksi hyvin ohjaamaan hyppyä katolta... Hautasin sen ja - itkin. Kummallista! Maailmassa tapahtuu suunnattoman julmia asioita mutta tämä sai itkemään...
 
Visertäjä

[Risto]

 

[Jarmo]

 

[Veke]

Surullinen orava tarina.
Mikä lie oravalle hännän tarpeellisuus. Onhan se näyttävä pörrö.
Minähän olen myös aivan hännättömän nähnyt, eikä sen oravan menoa hännättömyys hillinnyt.
Joskus tänne siitä kirjotinkin.   

[puppu]

Maailmassa tapahtuu tosiaan paljon pahaa ja kauheita aioita, niitä kauhistelee ja suree eri tavalla, mutta nämä pienet linnut ja oravat ovat näitä meidän läheisiä ystäviä, jotka tuntee melkein omikseen. Siksi niiden menehtyminenkin ottaa niin koville  .

[Mesis]

 

[hippiäinen]

Voi kurre parka ja pääsipä hautaan 

[talitintti]

 

[Henri]

 

[Marle]

Onnettomuuksilta ei eläinkään välty ei ihminenkään myös 

[kati]

  surullinen tapahtuma!

[telkkinen]

Todella kurjaa kun näin pääsee tapahtumaan,mutta vastaavanlaisia murhenäytelmiä on paljonkin sattunut.
Itse olen sienireissulla törmännyt metsään jätettyihin tynnyreihin eli niitä on käytetty kaupunkisodan piilopaikkoina...niin yhdessäkin tynnyrissä oli sadevettä ,täynnä reunojaan myöten ja kymmenen hukkunutta oravaa...että kyllä siinä itku pääsi ja vieläkin kun tätä kirjoitan tippa tulee silmään....ja kaikki tynnyrit kaadoin että ainakin senkerran pelastin uudet eläimet hukkumiskuolemalta...

[Töyhtis]

Surullisia tapahtumia on luonto täynnä  , mutta onneksi on niitä iloisiakin.

[-muru-]

Visertäjä älä vaan luule että seuraavan kirjoitan sinua moittiakseni , vaan ohjeeksi
kaikille vastaisen varalle.
   Me hankimme  viitisentoista vuotta sitten isot tynnyrit vesirännien alle.
Siinä ne olivat sitten kesän ajan.
Talveksi ne nostettiin pihan perälle. Mutta oikeinpäin , eikä mitenkään peitetty.
 Sitten keväällä kun ne taas haimme käyttöön niissä olikin vettä.
Ja pikkuinen kurre hukkuneena.Kyllä olen sitä itkenyt ; vieläkin.
   Ja ainakin minulle se opetti että kaikkiin ämpäreihin , saaveihin yms. pitää laittaa tiivis tukeva ja
painava verkko (meillä minkkiverkkoa)tai sitten niihin täytyy laittaa jokin paksuhko runko jota pitkin eläinten on helppo kiivetä pois.
     Ja muuten aina astiat nurinniskoin etteivät täyty vedellä.

Tässä keväälläkin olin onnellinen noista verkoista. Niiden päällä istuksi ja keikkui pari oravanpoikasta jotka olivat siihen tulleet vesirännin sisällä liukumäkeä.  Mies oli ne nähnyt laskemassa. Ja saaveissa oli vettä.
  Mutta pikkuisilla ei mitään hätää 

   

[Parus Major]

Murulta hyvät vinkit