Ihana hän Devon rex! Kerrotko hiukan enemmän tuosta rodusta - vai onko hän rotua?
Mutta nyt minä vasta oikeasti repeenkin! Ei tämä voi olla totta! Tuliko tästä nyt nolo loppu "jännitystarinalle"???
Toinen päivä pojilla aivan keskenään. Kun tulin töistä, oli Reino kylppärissä, toiset pojat toisaalla. Ei mitään erikoista.
Sitten Reino heti aktivoitui, tuli olkkariin ja rupesi tutkimaan paikkoja. Kaikki meni hyvin, kunnes minä idiootti keksin heittää hänelle sellaisen lelun, jonka Arvo on itselleen ominut. Silloin hyökkäsi Arvo lelun kimppuun ja sitähän Reino säikähti ja painui kylppäriin.
No, sitten hiljaista, ei mitään hyökkäilyjä. Arvo kävi katsomassa kylppärissä, ei murinaa, ei isottelua, ei mitään
Sitten vielä siihen samaan syssyyn tuli Hellis käymään, Reinohan säikähti vierasta ihmistä. Pysytteli edelleen kylppärissä.
No, kun Hellis lähti ja tuli täydellinen hiljaisuus, tuli Reino taas olkkariin. Ei mitään reaktiota toisten kissojen taholta. Aivan kuin Reino jo kuuluisi perheeseen, ei mitään uutta - sut on nähty jo!
Sitten Reino meni selälleen patterin viereen, Arvo omaan tuoliin ja Pikkuinen Piu jonnekin. Kohtapa tuleekin Reino minun jalkojeni viereen ja uskokaa tai älkää:
heittäytyy selälleen, venyttelee, molemmat takajalat ovat aivan levällään, kädet ojentuvat piiiiiiiiiiiiiitkälle, koko massu aivan paljaana taivasalla - hän selvästi nauttii ja venyttelee ruumistaan.
Kissahan ei helposti paljasta vatsaansa - ja sen paljastaminen on suuri luottamuksen osoitus!
Ei nyt liene vaikea arvata, kuka melkein repee!!!!!
![[:-DD]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/9.gif "Nauraa")
Nyt pääsin sitten näkemään ne "tuhon jäljet", jotka Reinon vatsan alustassa ovat. Häneltähän jouduttiin leikkaamaan sieltä karvatukot pois. Tänä iltana hän itse kovin tarmokkaasti rupesi pesemään käpäliään ja pyllyään. Ja tuohan on vain erittäin hyvä merkki siitä, että luottamus alkaa pikkuhiljaa olla saavutettu.
No, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, liian helpolta, aivan liian helpolta tämä tuntuu. Mutta näyttää siltä, että sekä meidän pojat että Reino toisensa jollakin tavalla hyväksyvät. Meidän pojathan ovat aina tottuneet toisten kissojen läsnäoloon, Reino ei. Reino on sitäpaitsi aivan uudessa ympäristössä, jossa vielä täytyy tottua uuteen Mummiinkin! Ei hänellä ole helppoa!
Jaha, ei pelkoa: ei tullut nolo loppu!
Nyt juuri Arvo ja Reino ottavat yhteen: Arvo murisee, ajoi juuri Reinon makkariin - mitähän kohta seuraa? Johan minä ajattelinkin, että ei tästä noin helpolla selvitä!!!!
.... jatkuu.....
