Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[hippiäinen]

   Hienoa kun Kaapo  on hyväksynyt Rouva Hömötiaisen kaveriksi ja luottamus on syntynyt teidän kahden välille

[Sus]

Upeeta!
Eläimen luottamus tuntuu hienolta, yleensäkin. Ja varsinkin tällaisessa tapauksessa. 

[Hellis]

Herra oli aurinkoa ottamassa parvekkeella kun tultiin kotiin. Nuuskaisu ja mulkaisu: missäs ne tuliaiset on! No. matka-aski auki ja lahjat peliin. Aktivointilelu (siis sellanen mihin tulee sisään herkkua) kiinnosti, taisi olla tuttu edellisestä elämästä? vähän tassua kylkeen ja namit suuhun! Mistäs muuta toitte?

Ja nyt sitten nyhjötetään aivan kyljessä soffalla! Ehkä hän oli hieman kaivannut, vaikka Hömis hyvin hoitikin!
 

[Sus]

Semmoinen aktivointilelu on kätevä, niin koirille kuin kissoillekin, että herkkupala lattialle ylösalaisin olevan juomalasin alle. Vanhat konkarit tietenkin osaavat ratkaista tehtävän hetkessä. 

Yksi on peili lattialle. Kissanpennuille varsinnii. 

[Ansku]

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että parhaat lelut kissoille on niitä yksinkertaisimpia: jos se on pieni, kevyt ja pitää pientä ääntä, se on ehdoton lemppari! Rutattu kauppakuitti, pääsiäismunan sisähylsy jonne laitetaan vaikka sen pääsiäismunan kuorifolio pienenä pallona, teippirullan sisähylsy jolla on niin kiva pelata ringetteä kello kolme aamulla lattialistaa vasten... 

[Jarmo]

Mitähän alapönttölän Kaapo herralle kuuluu 

[Jarmo]

Mitähän alapönttölän Kaapo herralle kuuluu 

   

[Hellis]

Herra Gabriel Kaapo Lilliäinen tervehtii kaikkia!
Painoa on kertynyt muhkeat 8 kg, viiksikarvat kasvaneet ja turkki kiiltää. Hän ulkoilee sinisissä (farkun sininen) valjaissaan, pelkää lintuja, ei osaa kiivetä puuhun ja antaa (välillä) vastaantulijoiden rapsuttaa. Äänet ovat hirveitä mutta tonnikala hyvää.
Lempipaikka on emännän (tai isännän) vieressä soffalla, siinä on hyvä potkia ja herättää huomiota. Yöt hän viettää sängyssä, poikittain jalkojen päällä ja kun tulee nälkä, voi kaiken painon asettaan emännän pohkeelle yhdellä käpälällä. Kyllä palvelua löytyy nopeasti! Aamulla tungetaan kylmä nenä peiton alle ja taas pompattiin ylös.
Kala on todella se herkku, ei raakana,kiitos. Kermaa kuppiin, se nautitaan hieman hapatettuna. Perunalastut on herkullisia, ja rönsylilja rappukäytävässä.
Ulos mennään juosten, emäntä vähän hidastaa vauhtia. Ja Arvon jälkiä on kiva seurailla ulkona.
Siis sängynalle mennään vain suuressa hädässä, grammari on hylätty kokonaan. Jotenkin henkilökunta yrittää sulkea silmänsä, sillä iltanokoset otetaan ruokahuoneen pöydällä.
Tässä päällimmäiset kuulumiset 

[hippiäinen]

Kaapo herra on komeassa kunnossa kun painoakin on 8kg ja upeat valjaat,kyllä Kaapo  on varsinaiset  päivät......

[Jarmo]

Mukavalta kuulostaa 
Onkos Arvo päästä näkemään jo ulkona vaikka ihan kaukaa vain

[käenpiika]

Kyllä Kaapo    on muuttunut sitten kiinniottamisensa ja kissahoitolasta tulonsa jälkeen.Ei uskoisi,että on sama kissa  kuin aikaisemmin.Ja riski poika  8 kiloa jo elopainoa.Kohta alkaa muskelit pullistumaan  Kaapolla.

[Hellis]

Toistaiseksi Arvon kanssa ulkona päivystysvuorot!
Muskeleita löytyy ja emäntä tulee narun jatkona rivakasti perässä kun ollaann lenkillä!!!!

[Välskäri]

Kaapo on kotona Hömiksen kaa. On tainnut kummitäti saada juoksuaskeleita ottaa, kun Herra on komentanut herkkuja kuppiin!!  miettii Hellis täälä sateessa....

[Jarmo]

Mukava että herkkuja riittää, ei pääse juoksutettavan aika käymään pitkäksi 

[Rouva Hömötiainen]

Huomenta ja terveisiä Kaapolta!
Ajattelin, että nyt kokeilen uutta ulottuvuutta, elikkä ottaa Kaapon syliin. Kuinkahan se onnistuisi? Hellis lupasi, että "omalla vastuulla".
Päätin kokeilla.

Huh, huh, kuinkas siinä kävikään.
Hän kehräsi vieressäni onnellisena, muhkeaa kehräystä.
Sitten rohkaisin luontoni, nousin ylös ja päätin koettaa - syliin vaan siitä!

Kauhean painava rontti, aivan kuten meidän Reino!

Ja eikös mitä, nostin syliin ja mitäs Kaapo?
Kehräsi vaan entistä lujemmin!!! Varmaan kuului yläkertaan asti.
Kävelin Kaapo sylissäni ja näytin hänelle paikkoja. Ei hän ollut moksiskaan.

Eipä voisi koskaan uskoa, että talonaluskissa on nyt sylissäni ja kehrää!
 
Sama sitten toistui täällä kotona. Otin Reino Reppuhousun syliin - ja sitä kehräystä!
Tämä on palkitsevaa ja aloitti kauniisti aurinkoisen sunnuntai-päiväni!