Merciluppa, uteliasuuttani, Pois Helsingistäkö vai..
Näin ois tarkoitus, 120 km päähän Kotkaan.
Kotka-Hamina suunnalta tässä ollaan 2-3 vuotta taloa etsitty.
Helsingissä ei riitä rahkeet omakotitaloon ei edes sen tyyppiseen.
Mulla on sellaset lapset, ettei niistä kumpikaan enää kestä tätä
levottomuutta täällä Vuosaaressa.
Tässä muutamia päiviä sitten, olin koirien kanssa lenkillä ja
ihan selvästi kuulin läheltä kun ammuttiin. Sellaisia ääniä kuulee
vähän väliä, mutta onneksi olen sisällä ollut silloin.
Uskaltaako täällä enää liikkua. Poliisiautoja vilistää pitkin päivää ja
varsinkin viikonloppuisin on takaa-ajoja.
Isoja meluavia jengejä kertyy talon läheisyyteen ja joka viikonloppu poliisit niitä hajottelee ja kaataa niiltä viinat pois.
Ambulanssin ollaan jouduttu tilaamaan nyt tänä kesänä jo
5 kertaa tähän rappuun hakemaan humalapäissään kolhineita
"ukkoja", jotka eivät edes asu tässä rapussa.
Ovikranssit varastetaan, pyykit heitetään alas kattoterassin kuivatusnaruilta, kellareihin murtaudutaan, lasten pyörät rikotaan,
auto töhritään ja asuntomme ovea potkitaan ohimennen.
Nyt riitti meille. Kaipaamme luonnonrauhaa.
Voipi olla, että talvella olisi syytä käydä katsomassa uudelleen monta
kertaa samaa taloa, joka meidän onneksemme vapautuukin vasta ensi
keväällä. Saattaa olla, että talvikautena on yksinäistä ja ankeaa olla
omassa talossa, mutta eihän siellä vankilassa olla.