Lipeäkala kuuluu meillä jouluun ja tosiaan jakaa mielipiteet. Itse olen aina tykännyt ja jo aikuiset lapset maistavat joka joulu pienen palan verestääkseen muistojaan, onko se hyvää vai pahaa. Pahaa on, mutta tuolla jokajouluisella maistelulla se voikin alkaa maistua niin, että joskus, kun meikämuorista aika jättää, he ostavat omat lipikalat joulupöytään ja "kiduttavat" sillä lapsiaan ja lapsenlapsiaan.
Tänään myös täällä vähän köyhemmät eväät. Kinkun ja graavilohen viimeiset siivut on menossa kera näkkärin ja juuston. Kahvia unohtamatta. Voisi toki kaurapuuron keitellä vielä, jos oikein alkaa hiukomaan ja lusikoida se kera voisilmän, maidon ja sokerin. Iltapalalle on kiivihedelmiä ja pieni pala suklaajäätelöä.
