Niin. Odottelin juuri tuona aamuna keltasirkkuja ruokintapaikalle, koska ne on jollain lailla olleet minun joulutunnelman nostattajia. Ei näkynyt sirkkuja ja tulin sisälle. Katsoin ikkunasta rannallepäin, toivoen että keltasirkkuja olisi rantapensaissa. Samalla huomasin kirkkaan tähden taivaan rannan yläpuolella. Vaimo katsoi myös ja ihmettelimme yhdessä. Juoksujalkaa lähdin kuvaamaan ennen näkemätöntä ihmettä. Muttei minulla ollut mitään kiirettä. Katselin ja ihastelin! En millään pystynyt käsittämään miten se saattoikaan olla niin ihmeellinen. Vaimo katsoi ikkunasta sisältä, koska hienoinen viimatuuli oli vallitseva sää. En pitänyt asiaa millään lailla uutisoitavan tärkeänä. Harmi etten tajunnut ottaa videolle.
Vasta myöhemmin tammikuulla 2005 paljastin asian lehdistölle. Meinasin pitää omana tietona, mutta muutamat kaverit sanoi; Et voi pantata pelkästään omana tietonasi asiaa. Niinpä sitten menin lehtitalolle kuvieni kera ja ällistys oli melkoinen. Ylen Luontoiltaankin laitoin kuvan, muttei ne millään lailla käsitelleet tätä asiaa. Kanin ja hiirenpaskoista oli puhetta siihen aikaan yllin kyllin. Kaikesta huolimmatta, asia kummastuttaa edelleen. Se kai siinä tekee ihmeellisyyden, kun välkehtivän tähden näki ihan paljain silmin.
Sillä jäi kuvaushomma niinkuin puolitiehen, kun haavi auki ihmettelin ja ihastelin...
Se että mikä sen teki, ei kiinnosta minua. Heijastus se ei ollut, mutta mikä muu??? Ei tietoa. Mutta joka tapauksessa, totta on kuva ja totta on se ettei poikaani ja hänen tyttöysäväänsä päästetty kuolonhotelliin. Totta on se, että Tsunami tuli ja vei liian monta ihmistä kirkkaisiin vesiin.
Loppu.
