Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[hippiäinen]

Niin hyviä lapsuudenaikaisia herkkuja    ketjussa mainittu ja moooonta itsellekin tuttua juttua. 

[Sus]

Muistattekos lakritsipiippuja? Maultaanhan ne oli ihan tavallista lakritsia. Kiellettiin siks kun ne oli piippuja. Ja sitten oli vielä sellaisia tupakoita!  Päällä valkoinen paperi, jossa oli filtterikin ruskealla värillä ja sisällä semmoinen ruskea karkkipötkylä. Jestas! 

[Pihalintu]

Voi tosiaan ne punaiset siinä piipunnokassa olikin mulle se herkkupala 

[Kaarin]

Lakupiippu meikänkin huulilla roikkui errään kerran.   Lakritsarulla, jonka keskustassa oli karkki, oli kans maukasta.

Vallan ihania juttuja ootte muistelleet!!  

[hippiäinen]

  LAKRITSIPIIPPU oli SUURTA HERKKUA ja sitä tuli paljon imettyä.....  

[Sus]

HOPEATOFFEE!

Sitä muutes ilmestyi kauppoihin jokunen vuosi sitten, mutta semmoisina karkin kokoisina palasina pussissa. Taitaapa niitä olla tällä hetkelläkin, mutta tauko oli PITKÄ! Nehän oli ennen semmosia pitkiä littanoita lätysköjä. Hyvää!

[Kaarin]

Onko teillä muistissa filmitähti ja valokuvaraamipurkat??  Ite purkka oli kauheeta mössöä, mut piti kuvien takia ostaa.  Muistelen sellaistakin huhua, et niissa purkissa ois ollut matoja.

[Ansku]

Mainos: Turun Kauppahallista saa vielä niitä wanhanajan lakupiippuja, niitä oikein isoja! 

Mun lapsuusnostalgiaa on ne Shellin kahviossa myydyt irtarit, joita oli keltaisia banaaneja ja punaisia mansikoita, sellaisia vaahtokarkkeja mitkä maistui esanssilta mutta oli ah niin hyviä! Myöhemmin niitä sai Ärrältä ja sitten muualtakin, mutta vain siinä Shellin kahviossa sai ostaa niitä viisi banaania ja viisi mansikkaa -pusseissa, ja sitten ne piti syödä vuoronperään niin että banaani oli viimeinen, kun siitä jäi parempi maku suuhun...

[Sus]

Ahhah-haa, nyt muistui mieleen kyl tosihauska juttu.

Siis AINOAT oikeanmakuiset merirosvorahat löytyivät meidän lähikioskista, 70-luvulla. Vieläkään ei oo niin hyviä missään, sitä makua ei löydy! Noh, mut arvatkaa mitä me tehtiin niiden kanssa? Tää on nimittäin SUURTA herkkua! Me "paistettiin" niitä pöytälampussa. Siis laitettiin se karkki siihen kuuman hehkulampun päälle, ja se kuumeni ja pehmeni ihanan lössöksi ja sitte syötiin.

Aapuvaa!  Oltiin varmaan jotain 11-12-vuotiaita. Vai oltiinkohan me jo 15. 

[Kaarin]

 

[Sus]

Mun piti mennä jo nukkumaan, mut tää juttu sai mut heräämään, ku rupes niin naurattamaan. Eiks oltu aika kekseliäitä? 

[Sus]

Siinä meinas välillä palaa sormet ja välillä kielenpää. 

[Kaarin]

Jotain yhtäläistä meidän lapsuudesta löytyy. 
Nyt maate!!

[mummeli]

Äitin paistama (puu-uunissa) Karjalainen RIESKA...voi mokomaa, et oli hyvvää oikian voin kanssa..lämpösenä, voi niin mukavasti suli siinä päällä, piimää kyytipojaksi...huom. papparaineenkii ehti maistamaan äitin paistamaa rieskaa, enneku äiti meni taivaaseen...ja meil on äitin antama ohje miten Joutsenolainen rieska tehhää.....

Ai nii, mie muistan ku koulusta tulin ja sillo ku sain ns. viikkorahan, ostin Imatran Buttenoffista ns. kivimiehe leipää ja en taatusti muista mikä se on nykyään...semmonen kova  jonka päällä oli vaaleanpunaista nannaa... ..voi mokomaa et olin innossain, kun sain ihan ite ostaa omilla rahoilla..."oi niitä aikoja".... ..huom...olin sillo jotain 10-12v...herratähe...

[kati]

Mummeli, tarkoitatko Pumpernikkeliä?