Mää tairan olla sitten ihan erilainen - nuori - meillä oli pastanttii ja sitten toinen sellanen ruoka oli tirripaisti. Pastantist en oikein tykänny mutta tirripaisti, keitetyt perunat ja punajuuria (äitin säilömiä) oli hyvää! Karkkia ei paljon olluna saatavana, Figarol-pastilleja, Eugalyptuksii ja kirkkokarkkeja oli. Koulussa parasta oli jauhelihakastike ja paistetut lanttukuutiot. Hamppari on ihan tuttu juttu. Maitoo en juonu mutta sitä haettiin kannulla kaupasta, kaupan täti mittas sitä isosta hinkistä. Karkin tilalle mulle annettiin hunajaa, isä kasvatti mehiläisiä; se taitaa olla syy, ettei hunaja vieläkään ole ihan suosikkilistalla. Lätyt ja hillo, jes! Ja muistan ihan ensimmäisen vesimelonin, että osas olla makeeta ja hyvää! Limpskat oli kanssa paljo parempia ku nykyisin, sitruunasooda oli yx ja sitten oli maalla enon luona Olvin erilaisia. Hatwallin jaffaa sai joskus mahatautiin. Muuten melkein oli äitin tekemät mehut. Ja mummolassa oli aivan ihania munkkipossuja, koivet ja paljon hilloo! Niitä ei saanukaan kun Voikkaalla, siellä oli joku pikkuleipomo... Vai onko sitä nykyisin niin kyllästetty ettei mikää ole niin hyvää ku ennen?
Pakko oli korjata pari kirjotusvihreetä!
