...no tein nyt sitten kumminkin yhden annoksen suklaavanukasta... oli pakko, kaiken kaurapuuron päälle...
Hei Ansku, se termi minkä sanoit... se, ettei tykkää siitä miltä joku TUNTUU suussa, se voi osittain pitää paikkansa. Mut kaikkea se ei selitä... itse oon päätynyt semmoseen ajataukseen, että mä oon lapsesta asti, tai mun ELIMISTÖ, on aina kaivannut
HAPANTA ja myös SUOLAISTA . Tosissaan pikkutyttönä oisin aina syönyt hapanleipää ja suolakurkkua. Vieläkin kaikki etikkasäilykkeet yms. on intohimo.
Maitoahan mä myöskään en pysty juomaan, paljaaltaan (oksettaa oikeesti), puurot ja vellit liittyy tähän niin, että yhteinen tekijä lienee EMÄKSISYYS. Kun mä tarvin happamuutta. Se on joku elimistön ikioma juttu. Isällä sama homma.