He-he. Täällähän on hauskoja juttuja pukeutumisesta. Minä kuljen AINA aika rähjäisissä vaatteissa kaupoissa. Palvelua tulee jos tulee. Usein joutuu pyytämään sitä.
Tulee mieleen tarina (joka on tosi) koulukaveristani, joka on melko varakas: Hän kyllästyi elämäänsä Helsingissä. Hän istui pikkusiskonsa kanssa kuppilassa ja pikkusisko hermostui häneen. Hän sanoi: "Mitäs siinä ruikutat. Tee jotain jos on kerran kurjaa!". Niin hän sitten teki. Siltä istumalta hän meni rautatieasemalle ja osti junalipun 'mihin seuraava juna lähtee'. Seuraava juna meni Savonlinnaan. Hän meni Savonlinnaan, kävi siellä pankissa ja nosti rahaa. Rahat hän laittoi muovikassiin. Sitten hän meni kiinteistövälistystoimistoon ja halusi ostaa talon ja liikehuoneiston. Henkilökunta vähän ihmetteli tätä hieman rehjun näköistä naisihmistä. Talon hän osti ja maksoi sen muovikassirahoilla. Liikehuoneistokin löytyi myöhemmin. Siellä hän sitten eleli, Savonlinnassa, pitäen pientä putiikkia ja oli tyytyväinen. Sittemmin hän on taas vaihtanut alaa ja pitää vanhainkotia Etelä-Suomessa.