Paula Koivuniemeä mukaillen; viesti viimeinen aivan kuin ois- kun irrallaan rannalla on sulka jutsenen, poimin sieltä sen ja heitän pois - niin juuri kuin teit kanssa mun nuoren sydämen, joutsen siipineen pääsee ylle veen- koskaan ei sielu ei toivu entiselleen.
Laulut kun kuolevat -kohta uudet syntyy- laulaa en voisi niistä ainuttakaan....
Laulu viimeinen silloin mun soi- kun lahdella soutavan näin kahden joutsenen- yhtään siellä en- nyt nähdä voi - ne muutti ja tunteissain myös tunsin muutoksen- linnut laulamaan saapuu aikanaan- milloinka lauluun taas mä aihetta saan, laulut kun kuolevat kohta uudet syntyy - laulaa en nyt voi niistä ainuttakaan.
Jaa - että mitäs toi nyt oli - -se oli laulu jossa manittiin joutsen - täytettä vaan siis
kaunis ja upea lintu