Juu, katsoin Silminnäkijän.
Ohjelman jälkeen mietin itekkin, kummassa ois parempi olla, laitoksessa, vai kotona.
Se onkin vaikee juttu.
Jos oisin toisten käänneltävissä, enkä tajuais mitään, niin oisin laitoksessa.
Jos ei ois omaisia eikä naapureita ja joutuisin turvautumaan yhteiskunnalta saataviin apuihin, oisin siltikin laitoksessa, ehdolla ettei mua pillereillä huumattais paikalleni.
Jos vaikka rullatuolilla pystyisin kulkemaan ja saisin vaikka kolmesti päivässä apua ja yöllä myös, jos on tarvis, niin oisin kotona.
Tietty täytyy henkisesti olla ittesä herra ja olla kiitollinen siitä vähästäkin, jota pystyy tekemään.
Surkeita kohtaloita on, eikä näy valoa.